Käsittelemme täällä lyhyesti verotus- ja oikeuskäytännössä esillä olevia ajankohtaisia vero-oikeuden kysymyksiä veroprosessin eri vaiheista säännönmukaisesta verotuksesta ennakollisiin keskusteluihin, ennakkoratkaisuihin ja muutoksenhakuun oikaisulautakunnassa, hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Avustamme kaikissa näissä tapauksissa.

• Tavaravarastot ulkomailla arvonlisäverotuksessa: minkälaisissa olosuhteissa EU:n alueella olevaan varastoon voidaan soveltaa yksinkertaistusmenettelyä ja minkälaisia veroseuraamuksia ulkomaisista varastoista suomalaisyhtiölle aiheutuu, jos yksinkertaistusmenettely ei sovellu?
• Tavaroiden asennustoimitukset ulkomaille arvonlisäverotuksessa: milloin käännettyä eli ostajan verovelvollisuutta voidaan soveltaa ja milloin suomalainen myyjä on myynnistään verovelvollinen kohdevaltiossa?
• Miten Brexit vaikuttaa arvonlisäverokäsittelyihin ja -raportointiin?
• Tuloverotus: EVL 6 b §:ssä säädetyn käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa luovutus liiketoimintamallissa, jossa osakeyhtiö myy asiantuntijapalveluita myös asiakasyritysten osakkeita vastaan?
• Tuloverotus: voidaanko EVL:n veroneutraaleja yritysjärjestelysäännöksiä soveltaa vakuutusyhtiön ja sopimusperusteisen sijoitusrahaston välisiin järjestelyihin?
• Miten suomalaiset suorituksen maksajat voivat varmistua suorituksen rajoitetusti verovelvollisesta tosiasiallisesta edunsaajasta verosopimustilanteessa?
• Väliyhteisölain poikkeukset: milloin sijoitustoiminta täyttää ns. substanssiedellytykset? Milloin konsernien sisäiset palvelut voivat täyttää substanssiedellytykset?
• Väliyhteisölaki: ovatko trust-rakenteet väliyhteisölaissa tarkoitettuja ”yhteisöjä”?
• Yhdysvalloista perintönä saatujen osakkeiden hankintameno tilanteessa, jossa Suomella ei ole oikeutta verottaa perintöä eikä perintöä veroteta Yhdysvalloissa?
• Varainsiirtoverotus: verosuunnittelun rajat Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen vuosikirjaratkaisun jälkeen?

•  Korkein hallinto-oikeus: Tuloverolain 53 §:n 2 kohdan säännös siitä, mikä ei ole kiinteistöyhteisölle veronalaista tuloa, kattoi myös edun, jonka osakkeenomistaja sai yhtiöjärjestyksen määrittämän muun tilan tai tilan osuuden kuin varsinaisen huoneiston hallinnan perusteella. Se etu, jonka A Oy:n osakkeenomistaja sai tontin käypää vuokraa alemman yhtiövastikkeen muodossa, oli A Oy:lle verovapaata tuloa tuloverolain 53 §:n 2 kohdan perusteella. Lue lisää täältä.
• Korkein hallinto-oikeus: Sveitsiläinen kiinteistösijoitusrahasto oli vertailukelpoinen suomalaisen verovapaan sijoitusrahaston kanssa SEUT 63 artiklan nojalla riippumatta siitä, ettei sveitsiläiseen ja suomalaiseen sijoitusrahastoon kohdistuva sääntely ollut identtistä. Asiassa ei voitu myöskään soveltaa SEUT 65 artiklan ns. standstill -lauseketta, koska tuloverolaissa säädetty sijoitusrahaston verovapaus ei 31.12.1993 koskenut kiinteistösijoitusrahastoja.
• Korkein hallinto-oikeus: Ravirataosakeyhtiön ei ollut suoritettava arvonlisäveroa sille kertyneistä ennakkomaksullisten ravikilpailujen osallistumismaksuista, kun kyseisten ravikilpailujen sääntöjen määräämänä ravirataosakeyhtiö oli velvollinen maksamaan kaikki keräämänsä osallistumismaksut takaisin hevosenomistajille näiden ravikilpailujen palkintoina. Lue lisää täältä.

Aki Kokko, +358 20 7603 803

etunimi.sukunimi@kpmg.fi