Vuoden 2021 parhaat arviointikertomukset on valittu

Kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakunnille suunnattu Arviointikertomuskilpailu järjestettiin, kahden koronapandemian aiheuttaman välivuoden jälkeen, nyt 11:nnettä kertaa. Kilpailulla halutaan edistää tarkastuslautakuntien arviointitoimintaa ja arviointikertomusten laadukkuutta.

Hämeenkyrö (Kunnat alle 20 000 asukasta)
Arviointikertomus on selkeä, johdonmukainen ja oleelliseen keskittyvä. Arvioinnin keskeiset havainnot, johtopäätökset ja suositukset on nostettu havainnollisella tavalla esiin. Tarkastuslautakunnan johtopäätökset ja suositukset tarttuvat tarkastuslautakunnan roolin ja erityisesti kunnan johtamisen kannalta oleellisiin kysymyksiin, ne perustuvat arvioinnin havaintoihin ja ovat riittävän konkreettisia. Tarkastuslautakunnan kannanotot on nostettu selkeästi esiin ja tarkastuslautakunnan huomiot keskittyvät taloudellisesti ja toiminnallisesti oleellisiin asioihin. Pienten kuntien sarjassa, jossa tasoerot ovat suuria, Hämeenkyrö edustaa selkeää parhaimmistoa. 

Hyvinkää (Kunnat yli 20 000 asukasta)
Arviointikertomus on kauttaaltaan poikkeuksellisen selkeä, johdonmukainen ja oleelliseen keskittyvä. Arvioinnin tietopohjaa on kuvattu ja analysoitu monipuolisesti. Arvioinnissa käytetyt kriteerit ja havainnot, joihin arviot perustuvat, on tuotu selkeästi esiin. Keskeisiä arviointihavaintoja ja johtopäätöksiä on havainnollistettu johdonmukaisesti yhdenmukaisella tavalla, mikä helpottaa kertomuksen luettavuutta. Tarkastuslautakunnan suositukset on nostettu arviointikertomuksessa selkeästi esiin, ja ne ovat konkreettisia ja huolellisesti perusteltuja. 

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Kuntayhtymä (Kuntayhtymät)
Arviointi on sisällöltään ja rakenteeltaan johdonmukainen ja olennaiseen keskittyvä. Arvioinnissa käytetty tietopohja on laaja ja arvioinnin keskeisiä havaintoja on tuotu esiin kaavioita ja taulukoita havainnollisella tavalla käyttäen. Esitystavaltaan arviointikertomus on helppolukuinen. Arvioinnin keskeiset havainnot, johtopäätökset ja suositukset on nostettu yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla esiin läpi arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan johtopäätökset ja suositukset tarttuvat tarkastuslautakunnan roolin ja erityisesti talouden johtamisen kannalta oleellisiin kysymyksiin, ne perustuvat arvioinnin havaintoihin ja ovat erittäin konkreettisia ja yksityiskohtaisia. Tarkastuslautakunta ei vain lausu omia näkemyksiään, vaan arvioinnin kriteerit ja perustelut on tuotu arviointikertomuksessa selkeästi esiin.

Tarkastuslautakuntien tehtävänä kunnissa on arvioida kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain arviointikertomuksen muodossa.

Arviointikertomus-kilpailu toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan kanssa. Tampereen yliopiston opiskelijoista koottu arviointiryhmä analysoi ohjaavan professorin Lasse Oulasvirran johdolla vuoden 2021 arviointikertomukset ja esitti analyysin tulokset kilpailun tuomaristolle. Voittajat valitsi kolmihenkinen, asiantuntijoista koottu riippumaton tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Mikko Wennberg, Owal Group Oy:stä.

Arviointikertomuskilpailussa arvioidaan nimen mukaisesti itse arviointikertomusta, ei tarkastuslautakuntaa eikä edes sen arviointityötä. Hyvä kertomus ei ole ainoastaan sisällöllisesti laadukas, vaan sen sisältämän tiedon tulee myös rakenteeltaan ja esitystavaltaan olla mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä. Hyötynäkökulman lisäksi on arviointiperusteisiin nostettu innovatiivisuus ja kekseliäisyys. Kilpailun tarkoituksena on myös nostaa esiin uusia tapoja tehdä arviointikertomuksia.

Tuomaristo arvioi kertomuksia seitsemän kriteerin perusteella, jotka on jaettu kahteen kategoriaan:

I Sisältö

1. Arvioinnin perusteltu kohdentaminen ja olennaisuus
2. Tietoperusta (tietolähteet ja luotettavuus)
3. Johtopäätösten perustaminen evidenssiin ja havaintoihin
4. Suositusten hyödynnettävyys päätöksenteossa
    

II Esittäminen

1. Rakenne, selkeys ja luettavuus
2. Suositusten erottuminen havainnoista
3. Innovatiivisuus ja kekseliäisyys

— Arviointikertomusten kehitys kilpailun järjestämisvuosien aikana on ollut nopeaa ja valtaosa kilpailuun osallistuneista kertomuksista on nykyisin korkeatasoisia. Kertomukset ovat myös yhdenmukaistuneet ja tarkastuslautakunnat ovat omaksuneet toisiltaan parhaita käytäntöjä, tässä kilpailulla on selvästi ollut sille tavoiteltukin rooli, kertoo tuomariston puheenjohtaja Mikko Wennberg Owal Group Oy:stä.

— Kilpailu on osoittanut kertomusten yleisen tason nousseen vuosien mittaan. Ilahduttavasti uusia kuntia ja kuntayhtymiä on noussut aivan kärkeen. Jatkossa uudet hyvinvointialueet tulevat luontevasti mukaan kisailemaan arviointikertomusten paremmuudesta. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä uutta tämä tuo tullessaan, toteaa KPMG:n julkishallinnon tilintarkastus- ja varmennuspalvelujen johtaja Juha Huuskonen. 

Mikko Wennberg
Tuomariston puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja Owal Group Oy
puh +358 50 12 61

Juha Huuskonen
Director, KPMG Oy Ab
puh +358 50 434 5573
etunimi.sukunimi@kpmg.fi