close
Share with your friends

Koronakriisi näkyy mielenterveyspalveluissa syksyllä

Koronakriisi näkyy mielenterveyspalveluissa syksyllä

KPMG laati tilannekuvan koronakriisin aiheuttamista sosiaalisista ongelmista ja palvelutarpeista. Tilannekuvassa ennakoidaan koronakriisin vaikutuksia mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun, ja sen perusteella voidaan ennakoida tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Taloudellisten taantumien ja sosiaalisten ongelmien välillä on havaittavissa selvä yhteys. Vuosien 2007-2009 finanssikriisi näkyi korostuneesti mielenterveyden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrissä ja mielenterveyspalvelujen käytössä. Lisäksi lastensuojelun palveluissa oli havaittavissa merkittävää kasvua finanssikriisin aikana. 

—    Koronakriisin aiheuttamat rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet viranomaisten mahdollisuuksia havaita perheiden ongelmia varhaisessa vaiheessa. Sosiaalisten ongelmien jääminen piiloon aiheuttaa ongelmien kasautumista ja pitkittymistä. Ongelmat kasautuvat todennäköisimmin niille, joilla on ollut vaikeuksia elämänhallinnan tai henkisen hyvinvoinnin kanssa jo ennen poikkeustilaa. Ongelmat näkyvät sekä mielenterveyden haasteina että lisääntyneen päihteidenkäytön mukanaan tuomina lieveilmiöinä, kuten kotiväkivallan ja turvattomuuden lisääntymisenä, kommentoi Jussi Nikander, KPMG:n sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija.

Koronakriisin aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien ja sosiaalisten verkostojen kaventumisen voidaan ennakoida näkyvän lisääntyneinä mielenterveyspalveluiden tarpeina nopeasti rajoitustoimien lieventyessä syksystä 2020 alkaen sekä pienellä viiveellä myös mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrässä. Lastensuojelun ja perheiden palveluissa koronakriisin voidaan ennakoida näkyvän lisääntyneinä palvelutarpeina loppuvuodesta 2020 alkaen ja jatkuvan yli 2020-luvun puolivälin.

—    Kohdentamalla resursseja matalan kynnyksen palveluihin, asiakasohjaukseen ja vaikuttaviin hoitointerventioihin heti kriisin jälkeen vähennetään mielenterveysongelmien pitkittymistä, palvelutarpeen kasvua ja kalliisiin hoitoihin ohjautumista. Koronakriisi on osaltaan myös nopeuttanut digitalisoinnin kehittämisen tarvetta, kertoo Juha Sutelainen, KPMG:n sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija.

Tutustu tilannekuvaan.

Taustaa tutkimuksesta

Tilannekuva laadittiin tilastoanalyysin ja lehtiartikkelikatsauksen perusteella. Kuntien näkemyksiä koronakriisin vaikutuksista palveluihin tiedusteltiin toukokuussa Uudenmaan ja Pirkanmaan kuntiin lähetetyllä kyselyllä. 

Lisätietoja

Jussi Nikander
P.  +358 40 714 8128

Juha Sutelainen
P.  +358 40 554 1906

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

© 2020 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved.

KPMG International Cooperative (“KPMG International”) is a Swiss entity.  Member firms of the KPMG network of independent firms are affiliated with KPMG International. KPMG International provides no client services. No member firm has any authority to obligate or bind KPMG International or any other member firm vis-à-vis third parties, nor does KPMG International have any such authority to obligate or bind any member firm.

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö