Mullistaako paljon puhuttu älyliikenne liikkumisen? Mitkä ovat Suomen valmiudet tehdä itseohjautuvasta liikenteestä todellisuutta?
KPMG:n 2019 Autonomous Vehicles Readiness Index (AVRI) selvittää, millaiset ovat 25 eri maan valmiudet sopeutua yhteiskuntaan, jossa itseohjautuvat autot ovat tulevaisuuden liikenteen pääroolissa. Liikkumiseen liittyvät asenteet ja toimintatavat ovat muuttumassa, mutta olemmeko valmiita muuttamaan elämäntapamme?
Yksittäisen maan kykyä sopeutua ja integroida itseohjautuvat kulkuneuvot osaksi yhteiskuntaa tarkastellaan neljän osa-alueen kautta: poliittiset tekijät ja lainsäädäntö, teknologia ja innovaatiot, infrastruktuuri (esim. tieverkoston ja mobiiliverkkojen laatu; sähköauton latauspisteiden saatavuus), kuluttajien vastaanottavaisuus liikenteen uusille innovaatioille. Verrattuna vuoden 2018 tutkimustuloksiin on selvästi nähtävissä, että kaikki tutkimuksessa mukana olevat maat ovat edistyneet useimmilla osa-alueilla. Näiden mittareiden valossa parhaimmat edellytykset itseohjautuville autoille on Hollannissa, Singaporessa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomi sijoittuu sijalle kuusi.
Tämän vuoden tutkimus pureutui myös siihen, millaisia ratkaisuja ja valintoja kuluttaja oikeasti tekee. Tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka tiedon saanti on lisääntynyt erittäin paljon, kuluttajien yleinen mielipide ja luottamus vaikuttavat keskeisesti älyliikenteen kehitykseen ja käyttöönottoon. Luotettavuuden ja käyttövarmuuden tulee olla hyvin korkealla tasolla, jotta itseohjautuvat autot voivat saavuttaa merkittävän markkinaosuuden uusien autojen myynnistä.
— Suomen tieliikennelainsäädäntö on edistyksellinen itseohjautuvan liikenteen näkökulmasta. Meillä tehdään paljon perustutkimusta, mikä vie myös yritystoimintaa eteenpäin tuottaen kaupallistettavia tutkimustuloksia innovaatiorahoituksen avulla. Lisäksi liikenneturvallisuusviranomainen myöntää mielellään kokeilulupia älyliikenteen kehittäjille, mutta tästä huolimatta konkreettisia tekoja on vielä varsin vähän, kommentoi Henry Beniard, KPMG:n strategiaryhmästä. Tutkimustulosten tehokkaampi kaupallistaminen vaatii tulevaisuudessakin rahoitusta, sekä käytännön pilotteja, jotta pysymme kehityksen kärkimaana jatkossakin, Beniard lisää.
— Suomi on myös kansainvälisesti houkutteleva itseohjautuvien autojen sekä muun älykkään liikenteen kehitysympäristö, erityisesti kylmien ääriolosuhteiden testauksessa. Älyliikenteestä voidaankin rakentaa konkreettinen ilmiö ihmisten ja yritysten arkeen, mutta se edellyttää julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä, kommentoi Maarit Vuorela KPMG:n Julkisten palvelujen ryhmästä. Käyttäjien asenteet ovat varovaisen myönteisiä, mutta älykkään liikenteen valmiuksia tulisi edistää lisäämällä sähköautojen latauspisteitä ja kehittämällä itseohjautuvien autojen infrastruktuuria, Vuorela jatkaa.
Henry Beniard
KPMG Oy Ab
020 760 3000
henry.beniard@kpmg.fi
Maarit Vuorela
KPMG Oy Ab
020 760 3449
maarit.vuorela@kpmg.fi