Kolme oppia yritysten CSRD-kuiluanalyyseistä

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD)* haastaa yritykset raportoimaan taloustietojen rinnalla myös kestävyystietoja. Vaatimukset ovat osittain täysin uusia, ja jokaisella yrityksellä on kehityskohtia. 

CSRD:n alaiset eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS-standardit) kattavat 12 aihealuetta, joiden alla on yhteensä noin 1200 datapistettä. Kukin yritys rajaa kaksinkertaisella olennaisuusanalyysillä itselleen olennaisimmat raportoitavat aiheet, mutta todennäköisesti usealle CSRD:n piiriin kuuluvalle yritykselle on tulossa satojen datapisteiden verran uutta pakollista raportoitavaa. 

Me KPMG:llä olemme  toteuttaneet lukuisia CSRD-kuiluanalyysejä eri kokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten pyynnöstä. Analyyseissä olemme tarkastelleet yritysten nykyisiä raportointikäytänteitä ja -valmiuksia suhteessa tuleviin vaatimuksiin. Analyyseissä on noussut esiin muutama keskeinen puute, jotka toistuvat yritysten koosta tai toimialasta riippumatta.

ESRS-standardien ilmastonmuutosta koskevassa kohdassa (E1) yrityksen tulee kertoa sen siirtymäsuunnitelmasta tai strategiasta, jossa on esitelty muun muassa yrityksen ilmastotavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja työn aikataulu. Hyvä siirtymäsuunnitelma nojautuu laadukkaaseen päästölaskentaan (Scope 1-3), jonka varaan tavoite ja toimenpiteet suunnitellaan.  

Ihmiset ja ihmisoikeudet nousevat keskiöön ESRS-standardeissa S1-S4. Näiden standardien keskeinen tavoite on kuvailla yrityksen ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia ja riskejä sekä toimenpiteitä niiden johtamiseksi.

Ihmisoikeusjohtamiseen on jo vuonna 2011 luotu YK:n ohjeet**, joiden varaan ESRS-raportointi perustuu. CSRD ei suoraan vaadi juuri YK:n ohjeiden mukaisen ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanoa, mutta sen ymmärtäminen helpottaa raportointiohjeiden tulkintaa. Huolellisuusvelvoiteprosessissa yritys sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia, tunnistaa sen ihmisoikeusvaikutuksia ja -riskejä, johtaa vaikutuksiaan aktiivisilla toimenpiteillä ja mittaa toimintansa tehokkuutta. Lisäksi yrityksen tulee käydä vuoropuhelua vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien kanssa, ja tarvittaessa korjata aiheuttamansa negatiiviset vaikutukset.

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on määritellä, mitkä taloudelliset toiminnat ovat ympäristön kannalta kestäviä. EU-taksonomiasta raportointi on ollut tietyille yrityksille pakollista jo muutaman vuoden ajan, mutta CSRD:n myötä se on tulossa pakolliseksi kaikille CSRD:n piirissä oleville yrityksille. Käytännössä yritysten tulee tunnistaa niiden taksonomiakelpoisen liiketoiminnan osuus, ja sen jälkeen arvioida kelpoisten aktiviteettien mukaisuutta suhteessa EU-taksonomian teknisiin kriteereihin. Lopulta tiedot raportoidaan taksonomia-asetuksessa määritellyissä taulukoissa, ja niistä annetaan keskeisiä laadullisia tietoja.

* Ensimmäiset suuret yritykset raportoivat CSRD:n mukaisesti jo tilikaudesta 2024, ja loput porrastetusti sen jälkeen. Tilikaudesta 2025 alkaen CSRD:n piiriin kuuluvat yritykset, jotka ylittävät 2/3 seuraavista raja-arvoista: 50 milj. € liikevaihto, 25 milj. € tase, tai 250 työntekijää.

**UN Guiding Principles on Business and Human Rights

Mikäli yrityksenne kaipaa apua vastuullisuusraportointiin ja siihen valmistautumiseen, autamme mielellämme.

Riikka Leppänen 
+358 44 9739 963

Susanna Oravainen
+358 40 5056 219 

Tomas Otterström
+358 40 5847 070 

etunimi.sukunimi@kpmg.fi