Tekijänoikeuslakiin useita muutoksia

Muutoksilla Suomen tekijänoikeuslakiin sisällytetään EU:n tekijänoikeusdirektiivin säännökset kansalliseen lainsäädäntöön. Uudistuksen painopisteenä on teosten käyttöön digitaalisessa ympäristössä liittyvät yksittäiset osa-alueet. Tarkoituksena on tasapainottaa tekijöiden, oikeudenhaltijoiden ja teosten käyttäjien edut. Lakimuutoksella on vaikutuksia hyvin monenlaisiin toimijoihin, joista esimerkkinä mainittakoon tutkimusorganisaatiot, lehtikustantajat ja opetuslaitokset. Uudistukset ovat osa laajempaa Euroopan komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa, jonka tavoitteena on edistää digitaalisten markkinoiden toimivuutta muun muassa sääntelymuutoksilla. 

Lakimuutoksen myötä tutkimusorganisaatiot ja kulttuuriperintölaitokset voivat valmistaa tekstin- ja tiedonlouhinnassa teoskappaleita tai kopioita tietokannasta edellyttäen, että heillä on muutoin laillinen pääsy aineistoon. Rajoitus katsottiin tarpeelliseksi tutkimustoiminnan edistämiseksi, koska tekstin- ja tiedonlouhinta pääsääntöisesti edellyttää teoskappaleen valmistamista. Kyse on pakottavasta säännöksestä, eli oikeudenhaltija ei voi esimerkiksi käyttöehtojen perusteella kieltää tätä.

Laillisen pääsyn vaatimus tarkoittaa kuitenkin muun muassa sitä, että teknisillä toimenpiteillä ei ole sallittua kiertää maksumuureja tiedonlouhinnan toteuttamiseksi. Oikeudenhaltijalla on lisäksi oikeus kieltää kaupalliseen tarkoitukseen, kuten tuotekehitystoimintaan, toteutettava tekstin- ja tiedonlouhinta. Kieltäminen on kuitenkin tehtävä nimenomaisesti esimerkiksi sopimuksin tai teknisin keinoin. 

Suomessa teosten käyttö opetustoiminnassa on perustunut ja perustuu jatkossakin pitkälti sopimuslisenssijärjestelmään. Sopimuslisenssillä oikeudenhaltijoita edustavat yhteishallinnointijärjestöt antavat korvausta vastaan oppilaitoksille oikeuksia teosten hyödyntämiseen.

Lakiin lisättiin uusi säännös, joka mahdollistaa teosten digitaalisen käytön opetustoiminnassa tilanteissa, joissa käyttölupia ei ole helposti saatavilla. Käyttötarkoituksena tulee olla opetuksen havainnollistaminen, mistä syystä teosten käytön tulisi kohdistua erityisesti teosten osien tai otteiden käyttöön. Aiempaan oikeustilaan verrattuna ehdotus parantanee erityisesti audiovisuaalisen aineiston käyttömahdollisuuksia opetuksessa.

Uuden säännöksen mukaan teosta voidaan käyttää hyvän tavan mukaisesti parodiassa, karikatyyrissä ja pastississa. Lakiin ei aiemmin sisältynyt asiasta nimenomaista mainintaa, joskin parodia on ollut jo aiemmin sallittua tietyin edellytyksin. Uusi säännös laajentaa lain tasolla teosten käyttömahdollisuuksia, koska edellytyksenä ei enää ole, että parodian tuloksena syntyisi tekijänoikeudellista suojaa nauttiva omaperäinen teos. 

Laissa säädetään tekijöiden oikeudesta asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen tilanteissa, joissa he luovuttaneet yksinoikeuden tai myöntäneet yksinomaisen käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen. Korvauksen määrä tulee mitoittaa suhteessa sopimuksella luovutettujen teosten kaupalliseen arvoon huomioiden esimerkiksi markkinakäytäntö. Korvausoikeutta pyritään tehostamaan sillä, että tekijöillä on myös oikeus saada säännöllistä tietoa teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä osapuolelta, jolle he ovat yksinomaisesti luovuttaneet oikeuksiaan. 

Lisäksi tekijöillä on oikeus peruuttaa käyttöoikeuksien luovutus tai siirto tilanteessa, jossa teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisessa ajassa. Peruuttamisoikeutta ei kuitenkaan ole työ- ja virkasuhteissa.

Yllä sanottua sovelletaan myös esittäviin taiteilijoihin, mutta ei sen sijaan tietokoneohjelmien tekijöihin.

Lehtikustantajat saavat uuden yksinoikeuden määrätä lehtijulkaisunsa kappaleiden tai niiden osien valmistamisesta ja yleisölle välittämisestä digitaalisessa ympäristössä. Lehtijulkaisuja ovat journalistisessa tarkoituksessa tehtävät julkaisut, eli niiden ulkopuolelle rajautuvat muun muassa tieteelliset tai akateemiset julkaisut.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mediaseurantaa ja uutiskoosteita tarjoavat toimijat joutuvat jatkossa hankkimaan kustantajilta lisenssin lehtijulkaisujen uudelleenkäyttöön. Lehtikustantajan lähioikeuden ulkopuolelle rajautuvat kuitenkin yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden otteiden käyttö, hyperlinkittäminen ja ei-kaupallinen käyttö, eli näiden osalta käyttölupaa ei edellytetä.

Lakimuutoksessa täsmennetään eräiden verkossa toimivien välittäjien, ns. verkkosisällönjakopalveluiden tarjoajien, vastuuta palveluun ladattavasta tekijänoikeuksia loukkaavasta aineistosta.

Verkkosisällönjakopalveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tarkoituksena on säilyttää ja välittää yleisölle suuri määrä tekijänoikeudellisesti suojattuja aineistoja. Käytännössä niihin luetaan ainakin sosiaalisen median alustat, mutta ei sen sijaan esim. markkinapaikkoja, yritysten välisiä pilvipalveluja tai sähköisen viestinnän palveluja.

Sääntelyssä asetetaan erilaisia toimintavelvoitteita tällaisille palveluntarjoajille. Ensinnäkin palveluntarjoajan tulisi hankkia parhaan kykynsä mukaan tekijältä ennakkoon lupa teosten käyttöön. Jos lupaa ei ole kyetty saamaan, palveluntarjoajan on toimittava parhaansa mukaan saatuaan tekijältä teoksen yleisölle välittämistä koskevan estopyynnön tai teosta koskevan poistopyynnön. Pienemmillä palveluntarjoajilla toimintavelvoitteet ovat osittain kevennytyt. Jos palveluntarjoaja toimii laissa määritellyin edellytyksin, se vapautuu tekijänoikeudellisesta vastuusta.

Uutta sääntelyssä on erityisesti korostuneemmat velvoitteet pyrkiä myös ennakkoon estämään loukkaavan sisällön lataaminen. Samalla on tarpeen kuitenkin huomioida myös käyttäjien oikeuksia ja sananvapautta koskevat näkökohdat. Kiistatilanteiden ratkaisemiseksi laki luo tuomioistuinmenettelyn rinnalle vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn.

Muutoksella täsmennettiin radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettämistä koskevaa sääntelyä. Radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettäminen perustuu pakolliselle sopimuslisenssijärjestelmälle. Edelleen lähettämisellä tarkoitetaan televisio- tai radiolähetyksen lähettämistä yleisön vastaanotettavaksi samanaikaisesti ja muuttamattomana alkuperäisen lähetyksen kanssa muun osapuolen kuin alkuperäisen lähetyksen lähettäjän toimesta.

Lakimuutoksella vahvistettiin sääntelyn teknologianeutraalia lähtökohtaa, jonka mukaisesti sopimuslisenssisääntelyn soveltamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, minkälaisesta lähteestä edelleen lähetettävä signaali on peräisin. Soveltamisala ulottuu jatkossa myös Suomesta peräisin olevan lähetyksen edelleen lähettämiseen. 

Uudistus on kokonaisuudessaan merkittävä ja selkeyttää digitaalisen liiketoiminnan tekijänoikeudellista viitekehystä. Samalla yhdenmukaistetaan edelleen EU:n eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, mutta eräät direktiivin keskeiset prosessit implementoidaan eri maissa eri tavoin ja muutamissa maissa direktiivi on yhä implementoimatta. Samalla paikattiin ja tarkennettiin eräitä kansallisessa lainsääntelyssä olleita aukkoja. Yleisesti oikeudenomistajille annetaan paremmat mahdollisuudet varmistaa liiketoimintansa tekijänoikeudellinen suoja digitaalisessa ympäristössä EU:ssa. 

Autamme tutkimusorganisaatioita, kustantajia, opetuslaitoksia ja muita digitaalisen ympäristön tekijänoikeuskysymysten parissa työskenteleviä huomioimaan tekijänoikeuslain muutokset omassa toiminnassaan. Autamme eri toimijoita varmistamaan liiketoiminnan tekijänoikeudellisen suojan digitaalisessa ympäristössä. 

Ilkka Vuorenmaa
Legal Counsel
p.  +358 40 5618 302