Yhdistyslaki uudistuu

Mitä erilaisten yhdistysten tulee ottaa huomioon?

Mitä erilaisten yhdistysten tulee ottaa huomioon?

Yhdistyslakia ollaan uudistamassa. Oikeusministeriö asetti maaliskuussa 2019 työryhmän valmistelemaan yhdistyslain uudistusta tavoitteenaan helpottaa yhdistysten toimintaa sekä muuta yhteisöllistä kansalaistoimintaa. Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi valmistui helmikuussa 2021, jonka jälkeen se oli lausuntokierroksella saman kevään aikana. Lain eduskuntakäsittely on siirtynyt muutaman kerran ja tällä hetkellä tavoitteena on, että hallituksen esitys lainuudistuksesta annettaisiin syysistuntokaudella 2022. Näin ollen uudistettu lainsäädäntö tulisi mahdollisesti voimaan vuoden 2023 aikana.

Mikä muuttuu?

Ehdotettu uudistus on laaja osittaismuutos. Uudistuksen laajuudesta huolimatta muuttuvalla lainsäädännöllä ei olisi suoraa vaikutusta jo rekisteröityjen yhdistysten toimintaan. Yhdistysten voimassa olevia sääntöjä ei tarvitsisi muuttaa, eikä muuhunkaan toimintaan tarvitsisi tehdä muutoksia.

Muutosten myötä pakollisten sääntökohtien määrä vähenisi. Jatkossa yhdistyksen säännöissä tarvitsi määrätä ainoastaan nimestä, kotipaikasta, tarkoituksesta ja toimintamuodoista. Muut nykyisin pakolliset sääntökohdat muuttuisivat olettamasäännöksiksi. Niistä voitaisiin siis edelleen määrätä säännöissä, mutta jos sääntömääräystä ei olisi, määräisi yhdistyslaki esimerkiksi hallituksen toimikaudesta tai miten yhdistyksen kokous kutsutaan koolle.

Muita merkittäviä ehdotettuja muutoksia ovat esimerkiksi toimitusjohtajan lisääminen toimielimenä yhdistyslakiin, yhdistysten yhdistymisten mahdollistaminen ja mahdollisuus määrätä vapaammin etäosallistumisesta yhdistyksen kokoukseen. Lisäksi lakiin lisätään yhdistysoikeudellisia periaatteita ja -käytäntöjä tarkentavia lainkohtia. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita jäsenten yhdenvertaisuutta, jäsenten kyselyoikeutta yhdistyksen kokouksessa ja hallituksen jäsenten esteellisyyttä koskevien lainkohtien lisääminen yhdistyslakiin.

Mahdollisuudet yhdistyksille

Lainmuutoksen myötä yhdistyslakiin tulee yhdistyksille uusia mahdollisuuksia toimintansa järjestämiseen. Esimerkiksi toimitusjohtajaa koskeva sääntely selkeyttäisi yhdistyksen päivittäisen hallinnon järjestämistä. Toimitusjohtajan asema yhdistyksissä vastaisi melko pitkälti muiden oikeushenkilöiden toimitusjohtajan asemaa, tosin sillä erotuksella, että koska yhdistyksen hallituksella ei ole yleistoimivaltaa, olisi myös yhdistyksen toimitusjohtajan asema tätä kautta rajoitetumpi kuin esimerkiksi osakeyhtiön toimitusjohtajan. Kuitenkin uuden toimielimen mahdollistaminen selventäisi niin ulkopuolisille kuin myös yhdistyksen sisäisessä hallinnossa yhdistyksen päivittäisessä johtamisesta vastaavan henkilön asemaa.

Toinen esimerkki lakiuudistuksella luotavista mahdollisuuksista on yhdistysten yhdistymisten lisääminen lainsäädäntöön. Yhdistysten yhdistyminen vastaisi osakeyhtiöiden sulautumisprosessia. Yhdistymisprosessi mahdollistaisi juridisesti yksinkertaisemman liittojen järjestörakenteen muuttamisen tai kahden samanlaista toimintaa harjoittavan yhdistyksen toimintojen yhdistämisen. Nykyisin kahden yhdistyksen yhdistäminen vaatii esimerkiksi lahjoituksia, liiketoimintasiirtoja ja toisen yhdistyksen purkautumisen. 

Lainmuutoksen myötä yhdistymisen vastaanottavalle yhdistykselle siirtyisivät yhdistyvän yhdistyksen varat ja velat yleisseuraantona ja yhdistyvä yhdistys purkautuisi prosessin seurauksena. Lakimuutos mahdollistaisi myös kahden tai useamman yhdistyksen yhdistymisen kokonaan uudeksi yhdistykseksi.

Pienille yhdistyksille mahdollistettaisiin lakimuutoksen myötä kevyempi tilinpidoksi kutsuttu kirjanpitomenettely. Tilinpidossa yhdistyksen tulot ja menot merkittäisiin aikajärjestyksessä kassaperusteisesti, eikä kirjanpitolain noudattamista vaadittaisi. Muina esimerkkeinä uusista mahdollisuuksista voidaan mainita esimerkiksi pelkästään verkkoyhteyden välityksellä järjestettävä yhdistyksen kokous ja liittomuotoisissa yhdistyksissä mahdollisuus valita hallitus liittoäänestyksellä.

Miten KPMG voi auttaa?

Yhdistyksiin ja säätiöihin perehtyneet asiantuntijamme tukevat talouden, verotuksen ja lakiasioiden sekä johtamisen kysymyksissä. Haluamme rakentaa kanssanne parempaa huomista, olipa kyse tilintarkastuksesta, taloudesta, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sääntelystä ja verotuksesta, johtamisesta tai toimintaympäristön muutoksista. 

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Jyrki Kaukoranta
Puh. +358 50 413 5264
etunimi.sukunimi@kpmg.fi