Vastuullinen järjestötoiminta

Kestävyyden ja vastuullisuuden korostuminen on ollut trendinä yritysmaailmassa, mutta sama kehitys näkyy yhä enemmän myös järjestötoiminnassa. Yleishyödyllisten yhteisöjen perustana ja säännöissä on usein vastuullisuuden jokin kulma, mutta näkyykö vastuullisuus yhteisön päivittäisessä työssä ja päätöksissä? Huomioidaanko ympäristö-, sosiaalisten ja hyvän hallintotavan tekijät tasapainoisesti? Järjestötoimijan eri sidosryhmät, kuten rahoittajat, henkilöstö ja jäsenet voivat haluta järjestön selkeyttävän vastuullisuuskäytäntöjään ja kommunikoivan toimistaan ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan. Vastuullisuuden huomioiminen järjestölle olennaisissa vastuullisuusteemoissa, joiden merkittävyys vastuullisuuden toteutumisen kannalta on huomattavin, on erityisen tärkeää. 

Vastuullisuuden kenttä on täynnä omaa terminologiaa ja lyhenteitä, mikä itsessään luo jo haasteita vastuullisuusasioihin perehtyessä. Jokaisella termillä on omat vivahteensa, mutta pääasiassa kaikki käsittelevät vastuullisuuden kolmea ulottuvuutta: ympäristö (Environmental-E), sosiaalinen (Social-S) ja hallintotapa (Governance-G). Näiden kolmen osa-alueen tasapainoinen huomiointi on vastuullisuustyön ytimessä ja sitä odotetaan lisääntyvissä määrin myös järjestöiltä. Vastuullisuus on hyvä integroida järjestön strategiatyöhön, jotta se ei jää päälleliimatuksi, vaan auttaa järjestöä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa kohti vastuullisempaa toimintaa.

Vastuullisen järjestötoiminnan käynnistäminen käytännössä voi alkaa määrittelemällä käytettävä viitekehys. Yksi usein käytetty viitekehys on YK:n Agenda 2030. Se sisältää 17 tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDGs), jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Vaikka ne velvoittavat lähtökohtaisesti valtioita, on niiden viesti universaali – niiden toteutuminen on jokaisen toimijan vastuulla. Järjestö voi kehystä hyödyntäen tunnistaa sille olennaisimmat kestävän kehityksen tavoitteet. Kehyksen käyttö yleistynee entisestään muun muassa siksi, että Valtiokonttori suosittaa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain SDG:iden pohjalta. 

Kuten yllä on todettu, vastuullisuustyössä tulisi keskittyä olennaisiin teemoihin ja myös raportoinnin tulisi koskea olennaisia asioita. Se, mitä olennaiset asiat ovat kullekin toimijalle, vaihtelevat huomattavasti. Järjestöt ovat usein jo myös tehneet vastuullisuuteen linkittyvää työtä, jota voidaan jalostaa aloittamatta kaikkea nollasta. Olennaisuuden osalta vaatimukset ovat liikkumassa niin sanotun kaksoisolennaisuuden suuntaan, eli siihen, että tulisi tarkastella sekä toimijan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan että kestävyystekijöiden vaikutuksia toimijaan. Olennaisuusmäärittelytyössä sidosryhmien osallistaminen on erityisen tärkeää, sillä se auttaa järjestölle olennaisten vastuullisuusteemojen löytämisessä sekä kommunikoi suoraan sidosryhmille, että järjestö kuuntelee heitä.

Vaikka monella järjestöllä ei ole velvoitteita raportoida vastuullisuuteen liittyvistä asioista, palvelee raportointi kuitenkin sekä sidosryhmien tarpeita että edistää osaltaan vastuullisuusasioiden tuntemista.

Kestävä rahoitus on yksi esimerkki teemasta, jolla voi olla järjestön kannalta merkittäviä vaikutuksia. Järjestö voi ottaa huomioon vastuullisuuden sijoitustoiminnassaan esimerkiksi vastuullisen sijoittamisen periaatteilla, jotka sääntelevät järjestön sijoitustoimintaa ja toimivat samalla kommunikaatiovälineenä järjestön sidosryhmille. Esimerkiksi PRI (Principles for Responsible investment) tarjoaa valmiin viitekehyksen ESG-ulottuvuuksien huomioimiseksi sijoitustoiminnassa.  Vastuullisen hankinnan osalta työkaluksi voidaan luoda vastuullisen hankinnan periaatteet, joilla määritetään järjestön hankinnan vastuullisuusperiaatteet ja sitoutetaan toimittajat noudattamaan niitä. 

Yhdistyksiin ja säätiöihin perehtyneet asiantuntijamme tukevat talouden, verotuksen ja lakiasioiden, johtamisen sekä vastuullisuuden kysymyksissä. Haluamme rakentaa kanssanne parempaa huomista, olipa kyse tilintarkastuksesta, taloudesta, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sääntelystä ja verotuksesta, johtamisesta tai toimintaympäristön muutoksista. 

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Riikka Weber
Puh. +358 50 406 9569

Ville Oikarinen
Puh. +358 50 441 1856

etunimi.sukunimi@kpmg.fi