Monesta yhteen – sote-uudistus hankejohtamisen näkökulmasta

Soten järjestämisvastuun siirtyminen usealta kunta- ja kuntayhtymätoimijalta hyvinvointialueelle on sekä toiminnallisesti että teknisesti mittava ponnistus. Miten toimintamalli muuttuu, kun toiminta-alue ja väestöpohja laajenevat? Miten uudet organisaatiot rakennetaan? Miten palvelut, prosessit ja tietojärjestelmät yhtenäistetään? Mistä työntekijöille yhtenäiset sähköpostit ja työvälineet? Mitä hyvinvointialuemuutoksella tavoitellaan, minkä pitää muuttua suhteessa nykyiseen?

Hyvinvointialueiden rakentamisessa tekemistä on valtavasti ja vanha sanonta, ”yksi tehty työ synnyttää kolme uutta” pätee varmasti myös tässä. Valtakunnallinen hyvinvointialueiden rakentamisen tiekartta on hyvin kunnianhimoinen. Osa-alueita ja tavoitteita täytettäväksi on suhteessa rakentamisvaiheen aikatauluun paljon. Mitä tehdä, kun tärkeitä asioita on enemmän kuin tekijöitä tai rahaa?  

Uuden toiminnan rakentaminen tiukassa aikataulussa edellyttää keskittymistä toiminnan käynnistämisen kannalta vain kaikista tärkeimpään, toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen hyvinvointialueiden käynnistymisen hetkellä 1.1.2023. Johdolta uuden organisaation ja toimintavalmiuden rakentaminen vaatii tiukkaa priorisointia ja väistämättä myös kielteistä vastausta moneen hyvään kysymykseen tai tärkeään aloitteeseen. Valintojen tekeminen edellyttää kirkasta visiota ja kykyä pilkkoa laaja kokonaisuus hallittaviin osiin. Mitä on aivan pakko tehdä nyt, mitä voin siirtää myöhemmäksi? Suunnitelmiin on hyvä jättää myös tilaa eteen tuleville yllätyksille sekä henkilöstölle aikaa välillä hengähtää ja palautua tiukoista työrupeamista. Kuulemme monesta suunnasta viestiä akuutista henkilöstöpulasta, kun tekijöitä ei ole riittävästi. Hyviä asiantuntijoita ei voi polttaa näin mittavan työtaakan alla loppuun. Kehittämiseen ja paranteluun voi keskittyä sitten, kun toiminta muuten rullaa.

Sote-uudistukseen liittyy suuria odotuksia siitä, miten terveys- ja sosiaalihuollon toimintakenttä uudistuu. Mitä kehittämisellä tarkoitetaan? Sote-tiekartalla tehtävää riittää vuosiksi eteenpäin. Perustamistoimien jälkeen palveluiden sekä potilas- ja asiakastietojärjestelmien kehittäminen jatkuu ja uutta kansallista sääntelyä on otettava järjestelmissä käyttöön lain asettamien aikataulujen mukaan. Tiedolla johtamisen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedon yhtenäistämiseen ja laadun parantamiseen, kirjaamisosaamiseen ja integrointeihin on panostettava, jotta tietoa voidaan tulevaisuudessa yhteismitallisesti raportoida, analysoida ja hyödyntää. Tietoturva ja varautuminen puhuttavat paljon ja näiden kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.

Soten rakentajia on haastettu monessa yhteydessä myös uudenlaiseen ja rohkeaan ajatteluun, asioiden näkemiseen uudella tavalla. Miten toimintaa, prosesseja ja palvelujen tuottamisen tapoja voidaan uudistaa asiakaspalvelua ja asiakkaan saamaa palvelukokemusta sekä toiminnan tuottavuutta parantavalla tavalla? Toisaalta, monessa kunnassa ja alueella on jo kehitetty monia hyviä käytäntöjä työn sujuvoittamiseen. Erityisesti harvaan asutuilla seuduilla on innovatiivisesti hyödynnetty digiä etäpalvelujen tuottamisessa ja resurssien jakamisessa. Jo olemassa olevan hyvän tunnistaminen ja hyödyntäminen jättää enemmän kaistaa kehittää uutta tekemistä vaativia kohteita.

Sote-uudistus on maamme historian mittavimpia mullistuksia, kaikkea ei voi saada valmiiksi hetkessä. Uusien innovaatioiden syntyminen vaatii myös kypsyttelyä. Usein parhaat innovaatiot syntyvät arjen pienissä tilanteissa. Sitten kun hyvinvointialueiden ”ykkösversio” on ollut käytössä jonkin aikaa, käytännön tilanteet osoittavat miten arki sujuisi vielä paremmin.

KPMG tarjoaa vahvaa ja monipuolista asiantuntijaosaamista sote-muutokseen. Laajan asiantuntijayhteisömme avulla pystymme tukemaan isojen muutoshankkeiden suunnittelussa ja läpiviennissä. 

Anne Tulisalo
Puh. +358 50 440 1219

Mikko Rautio
Puh. +358 50 569 9414

etunimi.sukunimi@kpmg.fi