EUT on antanut useamman käyttötarkoituksen arvoseteleitä koskevan ALV-päätöksen

EUT otti ensimmäistä kertaa kantaa arvosetelin määritelmään vuoden 2019 arvoseteliuudistuksen jälkeen.

EUT:n ensimmäinen kannanotto arvosetelin määritelmään arvoseteliuudistuksen jälkeen.

Arvoseteleiden arvonlisäverotusta koskevat säädökset tulivat Suomessa voimaan 1.1.2019. Säännöksien taustalla on niin sanottu arvosetelidirektiivi (2016/1065), jolla arvoseteleiden arvonlisäverokohtelua on pyritty yhtenäistämään ja selkeyttämään koko EU:n tasolla. Suomessa Verohallinto on 16.12.2019 antanut arvoseteleiden arvonlisäverotusta käsittelevän syventävän ohjeen ”Arvoseteleiden arvonlisäverotuksesta”.  

Nyt Euroopan unionin tuomioistuin on ottanut tuoreeltaan kantaa arvosetelin käsitteeseen asiassa C-637/20 (Skatteverket vs. DSAB Destination Stockholm AB). Ratkaisussa oli kysymys useamman käyttötarkoituksen arvosetelin käsitteestä, eli monikäyttöarvosetelistä. 

Ratkaisun mukaan sellaisen kortin myynti, jonka haltijalla on oikeus hyödyntää rajallisen ajan erilaisia, eri verokannan ja eri palveluntarjoajien tuottamia pääasiassa matkailuun ja sisäänpääsyihin liittyviä palveluja, katsotaan olevan alv-direktiivissä tarkoitettu monikäyttöarvosetelin myynti. 

Ratkaisu on merkityksellinen, koska Euroopan unionin tuomioistuin ottaa ensimmäistä kertaa kantaa arvosetelin määritelmään. 

Ratkaisun tarkempi sisältö

Tapauksessa DSAB Destination Stockholm Ab myi korttia, jolla sen haltija sai esimerkiksi vuorokauden ajanjakson ja ennalta määriteltyyn arvoon asti pääsy- ja käyttöoikeuden noin 60 nimettyyn kohteeseen ja palveluun (esimerkiksi nähtävyydet, museot ja kuljetusvälineet). Kortista on olemassa useita versioita, joissa on eri voimassaoloajat ja arvorajat. Palvelut ovat eri verokannan alaisia ja eri palveluntarjoajien tuottamia. Ruotsin keskusverolautakunta Skatterättsnämnden katsoi omassa ennakkoratkaisussaan, ettei kortissa ole kyse arvosetelistä, sillä arvosetelistä on käytävä selvästi ilmi, mitä sen vastineeksi voidaan saada. Ruotsin Verohallinto puolestaan piti korttia jonkinlaisena ”elämyskorttina”, joka ei voinut olla arvoseteli sen lyhyen käyttöajan vuoksi. 

Unionin tuomioistuin sen sijaan korosti omassa ennakkoratkaisussaan, että arvoseteli on väline, johon 

  1. liittyy velvoite hyväksyä se tavaroiden luovutuksen tai palvelujen suorituksen vastikkeeksi tai vastikkeen osaksi ja 
  2. johon liittyvät luovutettavat tavarat tai suoritettavat palvelut taikka niiden mahdollisten luovuttajien tai suorittajien henkilöllisyys on mainittu joko välineessä itsessään tai sitä koskevissa asiakirjoissa, kuten käyttöehdoissa

Lisäksi Unionin tuomioistuin totesi arvosetelin määritelmän osalta nimenomaan sen, ettei merkitystä ole sillä, onko keskiverto kortinhaltijalla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää hyväkseen kaikkia kortin mahdollistamia palveluja sen voimassaoloaikana.  

DSAB Destination Stockholm Ab:n myymä kortti oli EUT:n mukaan luonteeltaan alv-direktiivin tarkoittama useamman käyttötarkoituksen arvoseteli, eli monikäyttöarvoseteli. 

Ratkaisun merkitys

EUT:n kannanotto selkeyttää arvoseteleiden käsitettä ja vahvistaa Suomessa Verohallinnon omassa ohjeessaan ottamaa kantaa siitä, mikä on monikäyttöarvoseteli.

Ota yhteyttä

Seuraamme jatkuvasti verolainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitystä ja autamme mielellämme sinua arviomaan niiden vaikutuksia. Olethan yhteydessä, mikäli mietit miten muutokset voivat vaikuttaa liiketoimintaasi.

Joonas Paavolainen

+358 50 363 2197

Ville Matinsaari

+358 50 4167 827