Ukrainan sodalla välittömiä vaikutuksia myös työelämään – usealla työpaikalla lomautukset saattavat tulla ajankohtaiseksi

Monen työnantajan täytyy sopeutua muuttuneeseen taloustilanteeseen, sekä järjestää yrityksensä toimintaa uudelleen kaupan hiipuessa Venäjälle.

Muuttunut taloustilanne voi johtaa omautuksiin usealla työpaikalla.

Euroopan turvallisuustilanne muuttui kertaheitolla 24.2.2022 Venäjän federaation aloitettua aggressiivisen hyökkäyssodan Ukrainaa kohtaan. Länsi vastasi sotatoimiin kovilla talouspakotteilla, joiden odotetaan humanitäärisen katastrofin pahentuessa kiristyvän entisestään. Viennin rajoittaminen, kollektiivinen länsimaisten yritysten joukkopako Venäjältä, sekä Venäjän vastapakotteet vaikuttavat väistämättä myös suomalaisten yritysten liike-elämään.

Yrittäjäjärjestön mukaan EU:n Venäjä-pakotteet koskettavat suoraan 500 suomalaista vientiyritystä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyrityksilleen toteuttaman kyselyn mukaan 41,5 % yrityksistä arvioi, että Ukrainan sota haittaa toimintaa vähintään jonkin verran, ja 43,6 % yrityksistä arvioi sodan haittaavan tuotteiden ja palvelujen myyntiä 2. Toisen EK:n suorittaman yrityskyselyn mukaan 38 % vastaajista arvioi myös, että työllistämisaikomukset vähentyvät sodan vuoksi 3.  Sodan seurauksena Suomen taloudelliseen tilanteeseen pitkällä aikavälillä vaikuttaa todennäköisesti myös Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, sillä investoinnit Suomeen saatetaan nähdä riskinä itänaapurin jatkaessa aggressiivista ulkopolitiikkaansa.

Tämä näkyy jo nyt erityisesti matkailualalla turistien peruuttaessa matkojaan Suomeen. Monen työnantajan täytyy sopeutua muuttuneeseen taloustilanteeseen, sekä järjestää yrityksensä toimintaa uudelleen kaupan hiipuessa Venäjälle todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen. Valitettavasti lomautuksia tulee suurella todennäköisyydellä tapahtumaan samalla kasvavalla trendillä, kuin COVID-19 pandemian levitessä työnantajien mukauttaessa toimintaansa vallitsevaan tilanteeseen.

Muutosneuvottelut ja neuvotteluesitys

Lomautettaessa työnantaja keskeyttää työsopimukseen perustuvan palkanmaksun ja työnteon väliaikaisesti työsuhteen säilyessä muutoin ennallaan. Lomautus voidaan toteuttaa osa- tai kokoaikaisena, toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena ja se voi perustua sopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen. Työnantajalla on peruste lomautukselle, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanoa työsopimus, tai edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti enintään 90 päivän ajaksi. Ehtona edellä mainituille on, ettei työnantaja voi tarjota työntekijälle muuta työtä tai koulutusta, joka vastaisi työnantajan tarpeita. Oikein toteutettuna lomauttamiset on mahdollista tehdä henkilöstön kannalta perustellusti ja työnantajan riskit minimoiden.

Vuoden 2022 alusta tuli voimaan uusi yhteistoimintalaki, jota tulee muun muassa lomautustilanteessa noudattaa, jos yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Uudessa laissa vanhan lain 6 ja 8 lukujen neuvotteluvelvoitteet yhdistettiin muutosneuvotteluja koskevaan 3 lukuun. Sisällöllisesti muutosneuvottelut vastaavat pitkälti vanhan lain neuvotteluvelvoitetta. Muutosneuvottelut tulee aloittaa, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman henkilön lomauttamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Työnantajan tulee siis kyetä yksilöimään toimenpide ja siihen liittyvät henkilöstövaikutukset siten, että se pystyy laatimaan neuvotteluesityksen sekä neuvottelemaan asiasta.

Muutosneuvottelujen määräajat vastaavat vanhaa lakia. Kirjallinen neuvotteluesitys tulee antaa vähintään viisi päivää ennen neuvottelujen alkamista, ja muutosneuvottelujen tulee kestää vähintään 14 päivää tai kuusi viikkoa riippuen työntekijöiden määrästä ja harkinnassa olevien lomautusten pituudesta. 

Muutosneuvotteluiden kulku

Muutosneuvottelujen osapuolina toimivat työnantaja sekä henkilöstöryhmien edustajat. Mikäli lomauttaminen koskee yksittäisiä työntekijöitä, voidaan neuvottelut käydä suoraan heidän kanssaan. Työntekijöillä on kuitenkin aina oikeus saada edustaja osallistumaan neuvotteluihin. Muutosneuvottelujen tarkoituksena on käydä aitoa keskustelua työnantajan ja henkilöstön välillä seikoista, jotka työnantaja on esittänyt harkinnan kohteena olevien toimenpiteiden perusteiksi. Lisäksi muutosneuvotteluissa on käsiteltävä toimenpiteiden vaikutuksia ja vaihtoehtoja.

Henkilöstöryhmien edustajilla ja työntekijöillä on oikeus kirjallisesti esittää neuvotteluissa käsiteltäväksi ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja työnantajan suunnittelemille toimille. Mikäli työnantaja ei pidä ehdotusta toteuttamiskelpoisena tai tarkoituksenmukaisena, tulee sen muutosneuvotteluiden aikana tehdä kirjallisesti selkoa suhtautumisensa taustalla olevista syistä.

Neuvotteluiden ei tarvitse päättyä lopputuloksen osalta yksimieliseen ratkaisuun osapuolten välillä. Neuvotteluiden käynnissä ollessa ei myöskään saa tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen. Muutosneuvotteluiden tarkoituksena on punnita ja keskustella eri vaihtoehdoista, mutta työnantajan virallinen päätös toteutettavista toimenpiteistä on tehtävä vasta neuvotteluiden päätyttyä. Kesken neuvotteluiden tehty lomautuspäätös katsotaan lähtökohtaisesti laittomaksi.

Neuvotteluiden päättyminen ja työnantajan suorittamat toimenpiteet

Kun muutosneuvottelut on käyty, tulee työnantajan kohtuullisen ajan kuluessa neuvottelujen päättymisestä esittää neuvotteluiden osapuolille selvitys, joka sisältää arvion työnantajan harkitseman päätöksen sisällöstä, lomauttamisen kohteena olevien työntekijöiden määrästä henkilöstöryhmittäin tai toiminnoittain, mahdollisten lomautusten kestoajan sekä arvion siitä, milloin työnantaja aikoo panna päätöksensä täytäntöön. Lomauttamisista tulee työsopimuslain mukaan ilmoittaa työntekijöille henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Asiantuntijamme apunasi

Työoikeustiimimme koostuu kokeneista työlainsäädäntöön ja sen käytänteisiin perehtyneistä osaajista. Avustamme mielellämme kaikissa lomauttamista tai muutosneuvotteluita koskevissa kysymyksissä, arvioinneissa ja muissa toimenpiteissä.