Potilas- ja asiakastietojärjestelmät hyvinvointialueilla – asiakasta ja työntekijöitä varten

Miten järjestelmien yhdenmukaistaminen ja sote-tiedonhallinta toteutetaan?

Miten järjestelmien yhdenmukaistaminen ja sote-tiedonhallinta toteutetaan?

Hyvinvointialueuudistus edellyttää alueilla oman toiminnan uudelleenjärjestämistä ja palvelutuotannon suunnittelua. Toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta keskeisessä roolissa ovat tiedonhallinta ja tietojärjestelmät.  Alueella saattaa olla monta eri asiakas- ja potilastietojärjestelmää ja rekisterinpitäjää. Valtio tukee tietojärjestelmien yhdenmukaistamista, mutta miten tämä temppu sitten tehdään? Miten tätä lähdetään purkamaan ja kenen toimesta? Onko nyt se hetki, jolloin päästään järjestelmäverkostosta muutamaan pääjärjestelmään, jotka helpottavat arjen työtä ja parantavat asiakaspalvelua?

Järjestelmien yhdistäminen

Järjestelmien yhdistämisessä on mietittävä, mikä on tuleva hyvinvointialueen pääjärjestelmä vai onko niitä useampia. Tässä yhteydessä on myös mietittävä, miten muissa järjestelmissä oleva tieto integroidaan osaksi valittuja pääjärjestelmiä. Taustalle voidaan mahdollisesti rakentaa integraatioita, jotka hakevat tietoa vanhoista järjestelmistä ja jakavat sitä toisiin järjestelmiin, mutta monesti tällaisten integraatioiden tekeminen ottaa aikaa ja vaatii osaavia tekijöitä niin toimittajien puolelta kuin asiakasorganisaatiosta.

Jos alueella ei ole käytössä masterdatan hallintaa, on huomioitava myös se, että useamman järjestelmän tilanteessa on mahdollista, että samalla asiakkaalla on eri yhteystiedot eri järjestelmissä. Asiakasta varmasti myös turhauttaa antaa samoja tietoja useampaan kertaan. Järjestelmien tulisikin toimia niin, että asiakkaan ei tarvitse miettiä sitä, mitä tietoa hänestä missäkin on.

Tiedonhallinta ja tiedon toisiokäyttö

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta on paljon muutakin kuin tietojärjestelmiin kohdistuvia vaatimuksia, vaikka tietojärjestelmien yhteentoimivuudella on valtava merkitys käytännön asiakastyössä.  Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskeva kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä. Sen tarkoituksena on koota kaikki asiakastiedon käsittelyä koskeva lainsäädäntö yhteen lakiin.  Kokonaisuudistuksen tavoitteet ja tarkoitus ovat tervetulleita, mutta ne vaativat ammattilaisilta uusien toimintatapojen omaksumista, sillä asiakas näkee myös sosiaalihuollon asiakastietoja omakannasta 1.1.2023 alkaen, tai viimeistään siinä vaiheessa, kun sosiaalihuollon liittymisvelvoite Kanta-palveluihin alkaa. 

Sote-tiedon toissijaisesta käytöstä säädetään niin kutsutussa toisiolaissa.  Laki mahdollistaa sote-tietojen hyödyntämisen muun muassa tutkimuksessa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä tietojohtamisessa luoden samalla mahdollisuuksia hyvinvointialueiden raportoinnin ja analytiikan kehittämiselle. Analytiikkaa varten tarvitaan tiedot kootusti mahdollisimman monesta järjestelmästä; tässä vaiheessa tulee pohdittavaksi kysymys siitä, mistä järjestelmistä tiedot kannattaa viedä esimerkiksi tietoaltaaseen. 

Tulevaisuuden tarpeet

Tiedonhallinnan näkökulmasta on tärkeää miettiä, miten valittu tietojärjestelmä kestää aikaa ja miten se vastaa tuleviin esimerkiksi sähköisten palvelujen tarpeisiin. Pelkkä järjestelmien yhdistäminen saattaa riittää siirtymäajan ratkaisuksi, mutta jatkossa myös tietojen saatavuuteen, yhdistelemiseen ja käytettävyyteen pitää panostaa eri tavalla kuin menneinä vuosina. Oleellista on tässäkin muutoksessa muistaa, ketä varten koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu ja ketä se palvelee.

Miten KPMG voi auttaa?

KPMG tarjoaa vahvaa ja monipuolista asiantuntijaosaamista tietojärjestelmien ja sote-tiedonhallinnan kehittämisen tukemiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Asiantuntijoillamme on sekä ymmärrystä että osaamista eri asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sekä sote-tiedonhallinnan juridisista reunaehdoista ja toimintaympäristöistä. Laajan asiantuntijayhteisön avulla pystymme luomaan käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia asiakkaidemme tukemiseksi. 

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Mikko Rautio
Puh. +358 50 569 9414

Miina Arajärvi
Puh. +358 50 463 0079

etunimi.sukunimi@kpmg.fi