Pohdintaa sote-juristin kynästä

Voimaanpanolain toimeenpanosta kohti palvelujen järjestämisen juridiikkaa.

Voimaanpanolain toimeenpanosta kohti palvelujen järjestämisen juridiikkaa.

HE 241/2020 vp – lyhenne, joka on tullut kovin tutuksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen parissa työskenteleville. Voisi sanoa, että hallituksen esityksen ja julkaistujen lakien numerot tuntuvat olevan yhtä hyvin muistissa, kuin lähimmäisten merkkipäivät. 

616/2021 – tuumasta toimeen

Viime vuoden heinäkuusta käynnistyneen ensivaiheen valmistelun juridiikan tekemisen ydintä voisi sanoa olleen voimaanpanolain säännösten tulkinta ja konkretisoiminen käytäntöön. Nyt väliaikaishallinnon valmisteluun liittyvät hetket alkavat tuntua kovin kaukaisilta – viimeiseen yhdeksään kuukauteen on mahtunut valtava määrä valmistelutunteja läpi Suomen. Tällä hetkellä voimaanpanolain säännöksiä testataan hieman eri perspektiivistä. Voimaanpanolakia on tulkittava palveluiden järjestämisen näkökulmasta – yhtenä hyvänä ja ajankohtaisena esimerkkinä ovat kiinteistöjä koskevat voimaanpanolain reunaehdot sosiaalihuollon asumispalvelujen järjestämistä ja sopimusten siirtoa valmistellessa.

Huhtikuu 2022 – kohti palvelujen järjestämisen juridiikkaa

Järjestämisvastuun siirtymiseen on yhdeksän kuukautta jäljellä. Maaliskuussa elimme historiallisia hetkiä, kun hyvinvointialueemme aloittivat käytännön työnsä ja järjestäytyivät hallinnollisesti.

Jatkossa hyvinvointialueet voivat tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvia palveluja oman toimintansa lisäksi palvelun sisällöstä riippuen ostopalveluina hankintalain asettamien edellytysten mukaisesti markkinoilta tai sidosyksiköiltään taikka yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa hyvinvointialuelain mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta keskiössä on sitä koskevan järjestämislain ja erityislainsäädännön edellytykset ja kriteerit palvelujen tuottamiselle ja työnjaon sekä yhteistyön alueelliselle yhteensovittamiselle YTA-alueilla.  

Tunnettava siirtyvän toiminnan vanhat rakenteet, niiden hyödyt ja haasteet

Kun puhumme hyvinvointialueiden palveluista ja niiden järjestämisestä, kenttä on hyvin laaja ja osin uusi juridinen viitekehys edellyttää muutoksia jo luotuihin rakenteisiin. Niin pelastus- kuin sotetoimialat ovat saaneet uusia toiminta-alueita, kun uudet hyvinvointialueiden rajat ovat osin muuttaneet vanhoja toiminta-alueita.  Sairaanhoitopiirien toteuttama ERVA-yhteistyö on tällä käsitteellä historiaa, kun hyvinvointialueilla siirryttiin YTA-alueisiin ja näiden järjestämislain 36 § perustuvaan yhteistyöhön. Liikelaitoskuntayhtymiä ei hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä enää tunnisteta.

Moni hyvinvointialueella järjestettävistä palveluista edellyttää yhdyspintayhteistyötä esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden välillä – hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta sitä lakisääteisesti edellytetäänkin. Uutta muotoaan etsivät yhteistyössä toteutetut niin hoidollisten kuin ei-hoidollisten tukipalvelujen tuottamis- ja yhteistoimintarakenteet, kuten esimerkiksi useammalle hyvinvointialueelle jakautuvat sote- tai pela -palvelutuotannon muodot. Julkisomisteisia yhtiöitä koskeviin kysymyksiin liittyy vielä tulkinnanvaraisuutta, joka heijastuu vahvasti sotepalvelujen tuotantoa koskevaan valmisteluun. Kolmannen sektorin niin sanottujen rajapintaan jäävien toimijoiden kanssa toimiessa hyvinvointialueen on selkeästi erotettava markkinaehtoiset palveluhankinnat yleishyödyllisestä toiminnasta ja yhteistyöstä. Molempia tarvitaan, mutta eri pelisäännöin.

Valmistelun menestyksekäs läpivienti edellyttää riskienhallintaa ja kykyä keskittyä olennaiseen

Hyvinvointialueilla on arvioitava siirtyviä rakenteita ja jo luotuja käytäntöjä lainsäädännön asettamia reunaehtoja vasten. Historiallinen uudistus ja sitä koskeva lainsäädäntö kaipaavat varmasti jälkikäteishiontaa, kun sitä testataan käytännön toiminnassa. Lainsäädäntö jättää kysymyksiä alueiden ratkaistavaksi, ja useinkaan näihin ei löydy tueksi jo testattuja käytänteitä tai esimerkiksi oikeuskäytäntöä.  Osin uusi lainsäädännöllinen viitekehys ja aikataululliset tavoitteet vaativatkin myös rohkeutta ja riskienhallinnallista otetta valmisteluun. Seuraavia hallituksen esityksestä mieleen jääviä numerosarjoja odotellessa.

Miten KPMG voi auttaa?

Neuvonanto hyvinvointialueen palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevissa teemoissa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä ja erityisen vahvaa ymmärrystä asiakkaidemme toimintaympäristöstä. Asiantuntijamme ovat tukenanne saattamassa soteuudistusta koskevaa lainsäädäntöä käytännön toimiksi ja lopulta laadukkaiksi palveluiksi meitä jokaista varten. 

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Nina Lyly
Puh. +358 50 467 9741
etunimi.sukunimi@kpmg.fi