KPMG:n tuoreimman talouskatsauksen mukaan sota Ukrainassa heikentää kasvua maailmanlaajuisesti ja lisää inflaatiopaineita. Kriisillä on laajat seuraukset koko maailman taloudelle, vaikka se jäisikin paikalliseksi, raportissa todetaan. Sekä Ukraina että Venäjä vastaavat suuresta osuudesta energiantuotannosta, ja mailla on maailmanlaajuisesti merkittävä osuus myös metallien- ja ruoantuotannossa. Eri toimialojen johtajien huomio on ymmärrettävästi sodan vaikutuksissa, mikä saattaa johtaa siihen, että edistykset esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa kärsivät.

Sota Ukrainassa heikentää globaalin talouskasvun näkymiä ja keskuspankkien muutokset rahapolitiikkaan liittyen saattavat lisätä markkinaheiluntaa. Jatkuvat geopoliittiset epävarmuudet voivat johtaa tuotannon ja kaupan häiriöihin enenevissä määrin.

Korkea inflaatio huolenaiheena maailmanlaajuisesti

Kahden seuraavan vuoden talousnäkymät ovat pitkälti riippuvaisia siitä, miten tilanne Ukrainassa kehittyy. Yksi päähuolenaiheista pandemian jälkeen on lähes maailmanlaajuinen inflaation nousu, ja sota on vauhdittanut inflaatiopaineita. KPMG:n analyysin mukaan globaali inflaatio vuonna 2022 olisi 4,5–7,7 % ja vuonna 2023 2,9–4,3 %, riippuen siitä miten kriisi kehittyy.

KPMG on globaalissa talouskatsauksessaan muodostanut kolme erilaista skenaariota, joiden avulla on mahdollista tarkastella maailmantalouden tulevaisuudennäkymiä epävarmassa tilanteessa.

  1. Ensimmäisessä skenaariossa oletuksena on, että öljynhinta tulee olemaan 30 Yhdysvaltain dollaria korkeampi kuin ennen kriisiä. Kaasun hinta Euroopassa olisi 50 % korkeampi. Skenaariossa ruoan hinta nousee 5 % maailmanlaajuisesti.
  2. Toisessa, ankarammassa skenaariossa tarkastellaan, miten 40 dollarin hinnankorotus öljyn hinnassa ja 100 % korotus kaasun hinnassa Euroopassa vaikuttaisi talouteen. Tässä skenaariossa muun maailman kaasun hinta on noussut 50 % ja ruoanhinnoissa oletuksena on 10 % korotus.
  3. Kolmannessa skenaariossa oletetaan, että kriisi ratkeaa nopeammin kuin odotettu. Yleinen hintataso palaa helmikuun alun aikaiselle tasolle ja samoin tuotanto ja kauppa elpyvät.

Analyysin perusteella globaalin BKT:n kasvu voisi skenaariosta riippuen olla 3,3–4 % vuonna 2022 ja 2,5–3,2 % vuonna 2023.

Muutoksia luvassa euroalueen ja Venäjän väliseen kauppaan

Euroalueella talouden odotetaan hyötyvän pandemiasta johtuvien rajoitusten hellittämisestä ja toipuvan kuluvan vuoden aikana. Inflaatiopaineet leimaavat kuitenkin vahvasti myös euroalueen talousnäkymiä. Yleinen hintojen nousu euroalueella johtuu pääosin korkeista energian ja ruoan hinnoista. Vaikka pandemia alkaa olla selätetty, luo sota synkkiä näkymiä positiiviselle kehitykselle millä tahansa sektorilla. Venäjä on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani, joten meneillään oleva kriisi vaikuttaa radikaalisti euroalueen ja Venäjän väliseen kauppaan – ongelmallista on erityisesti alueen riippuvuus Venäjän energiantuotannosta, varsinkin öljystä ja kaasusta. Vuonna 2020 jopa 26 % EU:n öljystä ja 40 % kaasusta oli venäläistä tuotantoa. Kriisi on kuitenkin johtanut lisääntyneeseen ja tiiviiseen yhteistyöhön EU-maiden välillä.

 

Maailmantaloudessa joudutaan nyt navigoimaan epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa. Erilaisiin häiriöihin ja epävarmuuksiin kannattaa pyrkiä varautumaan myös jatkossa.

Lataa viimeisin Global Economic Outlook -raportti alta.