Väsytystaistelua välitysliiketoiminnasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Yrittäjävetoiset liiketoimintamallit ilmoitus- ja luvanvaraisilla toimialoilla.

Yrittäjävetoiset liiketoimintamallit ilmoitus- ja luvanvaraisilla toimialoilla.

Korkein hallinto-oikeus antoi 8.3.2022 vuosikirjaratkaisun 2022:33 täpärin äänestyksin 3–2, missä kiinteistönvälitysketjuun kuuluva välitysliike oli tehnyt yhteistyösopimuksia, joiden perusteella välittäjät saivat käyttää ketjun kiinteistönvälityskonseptia. Välittäjät eivät olleet työsuhteessa välitysliikkeeseen, vaan toimivat itsenäisesti ja laskuttivat toimeksiantojen hoitamisesta syntyneet provisiot erillisen laskutusyhtiön avulla.

KHO totesi, että ”välitysliikelaissa tarkoitettu toiminta on erityisesti säänneltyä toimintaa, jota saa harjoittaa vain laissa säädetyin tavoin välitysliikkeeksi rekisteröity yksityinen elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö. Välitysliikkeen vastaavalle hoitajalle säädetty velvollisuus huolehtia välitystoiminnan lainmukaisuudesta edellytti, että vastaavalla hoitajalla oli todellinen ja välitön mahdollisuus ohjata ja valvoa toimintaa sekä puuttua siinä ilmeneviin epäkohtiin. Välitysliikelaissa viitatulla palveluksessa olemisella tarkoitettiin välitysliikkeeseen työsuhteessa olevia ja liikkeen johtoon kuuluvia henkilöitä. Välitysliikkeen ulkopuolisina sopimuskumppaneina välitystehtäviä itsenäisesti suorittavien henkilöiden ei katsottu olevan säännöksessä tarkoitetulla tavalla välitysliikkeen palveluksessa eikä tällaiseen henkilöön rinnastettavissa. Välitystehtäviä ei ollut mahdollista antaa muiden kuin välitysliikkeen palveluksessa olevien suoritettaviksi.”

Välitysliikelain heijastusvaikutukset verotuksen tulkintaan

KHO tulkitsi välitysliikelakia, mutta asian laajempi tarkastelu osoittaa kyseessä olevan jo klassikoksi muuttunut kädenvääntö siitä, voiko kiinteistönvälitystä harjoittava välitysliikkeeksi rekisteröitymätön yritys olla ennakkoperintälain 25 §:n tarkoittamassa toimeksiantosuhteessa (työkorvaus) rekisteröityyn välitysliikkeeseen, vai onko aina kyse ennakkoperintälain 13 §:n tarkoittamasta työsuhteesta. Intressit ovat verotuksen ja sosiaaliturvan kannalta:

  • toimeksiantosuhde ja työkorvaus -> elinkeinotulo, joka jakautuu ansio- ja pääomatuloon eri yritysmuotoja koskevin säännöksin ja YEL
  • työsuhde ja palkka -> ansiotuloa ja TyEL

Kiinteistönvälitystoimialalla on pyritty ratkaisemaan samaa asiaa aiemmin verotuksen ennakkoratkaisuin, viimeksi KHO 2016:154:

A Oy harjoitti kiinteistönvälitystoimintaa A Oy:n ja alalla franchising-yrittäjänä toimineen C Oy:n välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti siten, että välityssopimukset tehtiin C Oy:n nimiin ja välityspalkkiot ja asiakasvarat ohjattiin C Oy:n tilille. C Oy maksoi A Oy:lle palkkion, josta C Oy vähensi franchising-maksun ja oman osuutensa. A Oy:tä ei ollut rekisteröity välitysliikelain 3 §:ssä tarkoitetuksi välitysliikkeeksi, eikä sillä ollut sanotun lain 5 §:ssä tarkoitettua vastaavaa hoitajaa. Sen sijaan C Oy:llä oli kyseinen vastaava hoitaja ja se oli rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeeksi.

Kun otettiin huomioon yhteistyösopimuksen sisältö sekä se seikka, ettei A Oy voinut oikeudellisesti harjoittaa luvanvaraista kiinteistönvälitystoimintaa itsenäisesti omaan lukuunsa, korkein hallinto-oikeus katsoi, että C Oy:n A Oy:lle maksamaa korvausta ei ollut pidettävä EPL 25.1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna työkorvauksena vaan A Oy:n osakkaalle B:lle maksettuna EPL 13.1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna palkkana.

Verohallinto on omassa ohjeistuksessaan erikseen arvioinut luvan- ja ilmoituksenvaraisia elinkeinoja ja mahdollisuutta tuottaa palveluita toimeksiantosuhteessa. 

Jos elinkeinotoimintaa valvova viranomainen ei edellytä toimeksisaajan tai hänen yrityksensä omaa rekisteröintiä, lupaa tai ilmoitusta toiminnan harjoittamiseksi, sopimussuhdetta voidaan myös verotuksessa käsitellä toimeksiantosuhteena, jos toimeksiantosuhteen tunnusmerkit muutoin täyttyvät.

Mitä seuraavaksi voi tapahtua?

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuja vertailemalla voi tehdä seuraavia havaintoja:

  • yksi oikeusneuvos oli mukana kummassakin ratkaisussa ja jälkimmäisessä hän olisi pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan kiinteistönvälitystoiminta on mahdollista yrittäjäasemassa ilman ilmoitusta osana kiinteistönvälitysketjua, joka täyttää välitysliikelain vaatimukset muutoin;
  • verotusta koskeva ennakkoratkaisumenettely osoittautuu toissijaiseksi etenemistavaksi, ja ensisijaisesti tuleekin saada tulkintaohje luvan- tai ilmoituksenvaraista elinkeinoa koskevista säännöksistä;
  • yhteiskunnan megatrendit, missä myös erilaiset yrittäjäsuhteet ovat työllistymisen moninaisuuden kirjossa (0-tuntisopimukset – vuokratyöntekijä – kevytyrittäjyys – mikroyrittäjyys – alustatalouden yrittäjäsuhteet) on yksi kasvava trendi, ja kannanottojen hakeminen samasta asiasta aika ajoin voi johtaa tulkintakäytännön muutokseen. Näin ei vielä – täpärin äänestysratkaisuin – tapahtunut. 

Luvan- ja ilmoituksenvaraisten elinkeinojen historia ulottuu ammattikuntajärjestelmiin, joiden tarkoitus oli muun muassa suojata erikseen määriteltyä elinkeinoa ulkopuoliselta kilpailulta. 

Kun elinkeinovapaus on perustuslain 18 §:n suojaama perusoikeus, näkisin, että hallinto-oikeuden ja KHO:n vähemmistön kanta olisi ollut perustelluin lopputulos, jos ja kun kiinteistövälitysketjun liiketoimintamalli turvaa ne välitysliikelain suojaamat oikeushyvät, joihin toimialan ilmoituksenvaraisuus perustuu. KHO:n vähemmistön argumentaatio tukeutuu vahvasti perustuslain 18 §:ään.

Välitysliikkeiden väsytystaistelu jatkunee myös tulevaisuudessa ja oikeustila muuttuu joko toimialan lobbaukseen päättyvien lainsäädäntömuutosten tai elinkeinovapausargumentaatioon perustuvien uusien KHO:n välitysliikelakia koskevien ratkaisujen myötä. Tämä muutos antaa sijan myös uusiin yrittäjäjohtoisiin liiketoimintamalleihin toimialalla EPL 25 §:n mukaisessa toimeksiantosuhteessa.

Ota yhteyttä

Seuraamme jatkuvasti lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitystä ja autamme mielellämme sinua arviomaan niiden vaikutuksia. Olethan yhteydessä, mikäli mietit miten muutokset voivat vaikuttaa liiketoimintaasi.

Ari Engblom

+358 20 760 3614

Jaska Ikäheimonen

+358 20 760 3016