Henkilöstöjohtaminen haltuun hyvinvointialueilla

Kilpailu osaajista käy kuumana.

Kilpailu osaajista käy kuumana.

Vuoden 2023 alusta yli 170.000 työntekijää siirtyy kuntien palveluksesta hyvinvointialueiden palkkalistoille. Henkilöstölle muutos tarkoittaa ajatusten siirtämistä uudenlaiseen organisaatiokulttuuriin jo ennestään haastavassa työvoimatilanteessa. Esihenkilöt ovat avainasemassa uudistuksen onnistumisessa. Vaikka työtehtävät pysyvät paikallistasolla perustaltaan samanlaisina, henkilöstöjohtaminen on käynnissä olevassa muutoksessa ison haasteen edessä. 

Henkilöstöresurssien varmistamiseen on monia keinoja

Hyvinvointialueille annetut tehtävät perustuvat suurimmalta osin hyvin työvoimavaltaiseen työhön. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuore toimialaraportti, TEM toimialaraportit 2022:2, nosti esille ajankohtaisia henkilöstöön liittyviä haasteita. Toimialan henkilöstön riittävyys on ehdottomasti keskeisimpiä haasteita. Analyyttinen työvoimatarpeiden ennakointi, työnantajamielikuvan kirkastaminen, rekrytointi- ja perehdytysprosessien tarkentaminen tai esimerkiksi työperäisen maahanmuuton edistäminen auttavat kehittämään hyvinvointialueiden henkilöstöjohtamisen käytäntöjä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeita. 

Osaaminen on uusi kulta

KPMG:n kansainvälisessä henkilöstöjohtamisen edelläkävijätutkimuksessa, The Future of HR: Lessons from the Pathfinders 2021, osaaminen nousee toimialasta riippumatta esille yhtenä organisaatioiden olennaisimmista menestystekijöistä. Osaaminen on valuuttaa, josta myös hyvinvointialueet ovat riippuvaisia. Henkilöstön siirtyessä uuden työnantajan palvelukseen, on hyvä tunnistaa, minkälaista osaamista henkilöstöllä on nyt ja miten osaamistarpeet kehittyvät muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkossa. Hyvinvointialueiden on onnistuttava pitämään kiinni nykyisestä osaamispääomasta ja luomaan kiinnostavia työuria huippuosaajille, jotta palvelujen laatu pysyy tulevaisuudessakin korkeana.

Kilpailu osaajista ei rajoitu nykyiseen työvoimaan, vaan uusia tekijöitä on löydettävä myös nykyisen osaajapoolin ulkopuolelta. Katseet on hyvä kääntää niin sosiaali- ja terveydenhuollon kansainvälisiin työmarkkinoihin kuin toimialalle siirtyvien alanvaihtajienkin suuntaan. Hyvinvointialueiden on otettava haltuun ennakoivan osaamisen johtamisen käytäntöjä koordinoidusti ja tietoisesti. Osaamisen ja tarpeiden kohtaannon parantamisessa tulisi edistää muun muassa koulutus- ja urapolkujen edistämiseen kannustavia työmalleja, joustavia tehtävärakenteita sekä sitoutumista lisääviä rekrytointi- ja perehdytysprosesseja.

Työkykyjohtamisella työn tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia

Riittävät resurssit ja tarpeisiin vastaava osaaminen luovat henkilöstöjohtamisen rakenteellisen perustan. Lisäksi on varmistettava, että työntekijät viihtyvät työssään ja välittävät aitoa innostusta myös hyvinvointialueiden asiakkaille. Organisaatiot, jotka panostavat työhyvinvointiin, ovat onnistuneet parantamaan tuottavuuttaan, vähentämään henkilöstökustannuksiaan ja pienentämään merkittävästi työntekijävaihtuvuutta. Työkykyjohtamisen toimilla hyvinvointialueista voidaan rakentaa kiinnostavia työpaikkoja, joissa henkilöstö voi hyvin ja osaajat kanavoivat asiantuntijuutensa tehokkaasti asiakkaidensa hyödyksi.

Hyvinvointialueiden on varmistettava, että työnantajavelvoitteiden, hyvinvointialueiden tehtävien ja henkilöstön työkykyä edistävien toimien välillä vallitsee tasapaino. Henkilöstön hyvinvointia edistävä organisaatiokulttuuri ja ennen kaikkea työkykyä edistävä lähijohtaminen parantavat niin työn tuottavuutta kuin positiivista työnantajamielikuvaakin. 

Miten KPMG voi auttaa?

Asiantuntijamme seuraavat maailmanlaajuisesti henkilöstöjohtamisen toimintamallien kehitystä ja käyttöönottoa. Laajoihin tietoaineistoihin perustuva tutkimustyömme toimii perustana vaikuttavien henkilöstöjohtamisen ratkaisujen lokalisoimisessa.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Lisätietoja