Tilipäätökset valmistuvat, sormet syyhyävät päästä jakamaan varoja – mutta maksukykyisyys!

Vaasan hovioikeus antoi 4.11.2021 ratkaisun koskien osakeyhtiön varojenjakoa ja maksukykyä

Vaasan hovioikeus antoi 4.11.2021 ratkaisun koskien osakeyhtiön varojenjakoa ja maksukykyä

Ratkaisu on jäänyt tammikuussa 2022 lainvoimaiseksi.  Keskeinen yhtiöoikeudellinen kysymys oli se, onko varojenjakoon liittyvää maksukykyä arvioitava varojenjakopäätösajankohdan lisäksi silloin, kun varsinainen maksu omistajille tapahtuu.  Teema on kirvoittanut paljon eri suuntaisia mielipiteitä, myös yhden väitöskirjan verran.

Vaasan hovioikeus katsoi, mielestämme täysin perustellusti, ettei maksukykyisyyttä enää arvioida uudelleen, kun osakeyhtiön maksukykyyn tosiasiallisesti vaikuttava maksu suoritetaan. Hovioikeus argumentoi seuraavasti:

  • Osakeyhtiölain tai lainvalmisteluaineiston perusteella ei voida katsoa, että osakeyhtiön maksukykyä tulisi arvioida varojenjaon täytäntöönpanohetkellä. 
  • Nämä oikeuslähteet eivät anna tukea sellaiselle tulkinnalle, että osingonjakopäätökseen perustuva yhtiön velka osakkeenomistajalle olisi osakeyhtiölaissa tarkoitettu asettaa eri asemaan kuin yhtiön muut velat. 
  • Yksinomaan velan alkujaan osakeyhtiöoikeudellinen luonne ei nimenomaisen sääntelyn puuttuessa riitä perustelemaan sitä, että maksukyvyttömyystesti tulisi suorittaa vielä toistamiseen sen jälkeen, kun osingonjaosta on päätetty.

Hovioikeuden päätös on ryhdikäs eikä antaudu siihen käytännön ansaan ajatuksesta, että ”eihän juuri missään yhtiössä oikeasti arvioida huolellisesti varojenjakopäätöksen vaikutusta maksukykyisyyteen, kun varojenjakopäätös tehdään”, joten varmuuden vuoksi maksukykyisyys olisi arvioitava vielä maksuhetkelläkin. 

Kun varojenjakovelka siis on velvoiteoikeudellinen saamis-velka -suhde eikä jää yhtiöoikeudenkaltaiseen kiirastuleen, mitä tämä merkitsee?

Verosääntely on yksi käytännön syy, miksi vuosittain varojenjakopäätös tehdään ilman maksua

Henkilöomistajien kannalta on verosuunnittelullisesti usein tarkoituksenmukaista jakaa vuosittain pääosin huojennettu osingon pääomatulo-osuus. Se lasketaan osingonjakoa edeltävän osakeyhtiön kalenterivuoden tilinpäätöksen perusteella, josta lasketaan arvostamislain mukainen vuotuinen nettovarallisuus. Tämä nettovarallisuus on peruste kalenterivuosittain henkilöomistajan osingon verotukseen. Jos jonakin kalenterivuonna osinkoa ei päätetä jakaa, pääosin huojennetun osingon (osakeyhtiön ja osakkaan kokonaisverorasitus 26–26,8 %) määrä, josta osinkosaaminen syntyy, menetetään. 

Henkilöomisteissa osakeyhtiöissä onkin yleinen Vaasan hovioikeuden ratkaisun kaltaiset olosuhteet, joissa osingonjaosta on vuosittain päätetty, mutta osingoista on nostettu vain osa ja pääosa on osakkaiden saatavaa yhtiöstä.

Mitä maksukykyisyyden arviointi varojenjakopäätösajankohtana tarkoittaa?

Osakeyhtiön osakas voi vaatia varojenjakopäätöksen mukaiset varat maksettavaksi, ellei maksuajankohdasta lausuta päätöksessä mitään. Yhtiön onkin ennen varojenjaosta päättämistä mietittävä ainakin seuraavia käytännön seikkoja:

  • onko varojen maksuajankohdasta määrättävä päätöksessä jotain;
  • onko yhtiöllä likvidejä varoja maksaa varojenjakopäätöksen mukaiset varat osakkaille;
  • voiko yhtiö sopia kaikkien tai osan osakkaiden kanssa varojenjakovelasta velkakirjan, lyhennys- korko- ja vakuusehtoineen varojenjaon rahoitusvaikutusten hallitsemiseksi;
  • voidaanko omistajien kanssa jo etukäteen sopia siitä, että suhteellisesti osa varojenjaosta pääomitetaan yhtiöön takaisin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon;
  • jos likvidejä varoja ei maksuun ole, voiko yhtiö hankkia pankki- tai muuta rahoitusta varojenmaksun rahoittamiseksi.

Pohdittavia asioita on siis lukuisia. Yhtiö ei voi enää suojautua varojenmaksuvaateelta, jos päätöshetkellä maksukykyisyysasiaa ei ole huolellisesti, osakeyhtiölain edellyttämin tavoin arvioitu.

Ota yhteyttä

Seuraamme jatkuvasti verolainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitystä ja autamme mielellämme sinua arviomaan niiden vaikutuksia. Olethan yhteydessä, mikäli mietit miten muutokset voivat vaikuttaa liiketoimintaasi.

Ari Engblom

+358 20 760 3614

Timo Partanen

+358 20 760 3318