Säätiöiden rahastot - säätiön tarkoitus KHO:n uuden päätöksen arvioinnin keskiössä

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen säätiön hallinnoimasta omakatteisesta rahastosta.

Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen säätiön hallinnoimasta omakatteisesta rahastosta.

Säätiöillä voi olla erilaisia rahastoja. Säätiö voi perustaa rahaston joko omasta aloitteestaan tai jonkun ulkopuolisen tahdonilmaisusta. Vaikka tällaiset rahastot ovat melko tavanomaisia, ei niille kuitenkaan ole ollut nimenomaista lainsäädäntöä eikä niitä koskevaa oikeuskäytäntöä, vaikka niiden kirjanpitokäsittelyyn liittyvää ohjeistusta onkin ollut jo pidempään (esimerkiksi KILA 1334/1995). Tästä johtuen korkeimman hallinto-oikeuden 19. tammikuuta 2022 antama päätös 2022:13 säätiön hallinnoimasta omakatteisesta rahastosta onkin merkittävä.

Rahastojen tyypit ja perustaminen

Rahastot voidaan jaotella kahteen tyyppiin: sidottuihin ja vapaisiin rahastoihin. Sidotun rahaston perustaminen vaatii ulkopuolisen tahdonilmaisun kuten testamenttimääräyksen tai lahjanantajan määräyksen, jolla ulkopuolinen taho luovuttaa toiselle omaisuutta käytettäväksi määrättyyn tarkoitukseen. Vapaa rahasto voidaan perustaa yhteisön omalla päätöksellä tai lahjoittajan tai testamentin antajan toivomuksesta, kunhan varojen käyttötarkoitukselle ei ole asetettu rajoitteita. Sidotut rahastot voidaan jakaa niin sanottuihin omakatteisiin rahastoihin eli epäitsenäisiin säätiöihin sekä muihin sidottuihin rahastoihin. Jos lahjoituksen antaja on määrännyt, että varat on pidettävä erillään yhteisön muusta varallisuudesta, on kyseessä omakatteinen rahasto.

Sidottu rahasto voi lahja- tai testamenttimääräyksen ohella syntyä myös säätiöiden sulautumisen kautta, kun sulautuvan säätiön varojen käyttötarkoitukselle on asetettu rajoitteita. Joissain tilanteissa voidaan myös harkita, olisiko varojen lahjoittaminen toiselle säätiölle (tai yhdistykselle) määrätarkoitusta varten tarkoituksenmukainen vaihtoehto uuden säätiön perustamiselle. Rahastoa hallinnoivan säätiön tulee käyttää sille annetut varat niiden luovuttajan asettamaan käyttötarkoitukseen. Rahastolle voidaan myös laatia omat säännöt, jotka ohjaavat varojen käyttöä sitä hallinnoivan säätiön alaisuudessa. Rahaston varojen käytön tulee kuitenkin aina tapahtua säätiön tarkoituksen, sääntöjen ja säätiölain puitteissa kuten KHO:n uusi päätös korostaa.

KHO:2022:13 — säätiön tarkoituksen katettava rahaston tarkoitus

Päätöksessä oli kyse siitä, oliko säätiön toiminta ollut sen sääntöjen tarkoituksen vastaista, koska säätiön hallinnoiman rahaston sääntöjen mukainen tarkoitus ei vastannut säätiön sääntöjen mukaista tarkoitusta. Päätöksen perusteluissa todettiin, että säätiön toiminnan sallittavuutta on arvioitava sen tarkoituksen, toimintamuotojen sekä muiden sääntömääräysten avulla.  Kyseessä olevassa tapauksessa säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus ei kattanut sen hallinnoiman rahaston sääntöjen mukaista tarkoitusta ja näin rahaston sääntöjen noudattaminen johti käytännössä säätiön sääntöjen vastaiseen toimintaan. KHO katsoi, että tästä johtuen säätiön toiminta ei ollut sen sääntöjen mukaista ja oli siten säätiölain vastaista. Merkitystä asian arvioinnin kannalta ei ollut sillä seikalla, että säätiön hallinnoiman rahaston varat pidettiin erillään säätiön varoista. Näin ollen säätiöitä valvovalla viranomaisella, Patentti- ja rekisterihallituksella, oli ollut säätiölain mukainen oikeus velvoittaa säätiö päättämään toimenpiteistä saattaakseen toimintansa vastaamaan säätiölakia ja säätiön tarkoitusta.

Huomioitavaa rahastoa hallinnoivan säätiön kannalta

Kuten KHO:n päätös korostaa, varoja vastaanottavan säätiön on aina keskeistä varmistua siitä, että rahaston varojen käyttötarkoitus sisältyy sen tarkoitukseen. Muutenkin on tärkeää, että rahaston sääntöjen mukainen toiminta on mahdollista sitä hallinnoivan säätiön sääntöjen puitteissa. Rahastolla voi myös sen sääntöjen mukaan olla oma hallinnollinen elin kuten hoitokunta, mutta säätiön johdon on aina valvottava tällaisen toimielimen toimintaa, koska heillä on viimesijainen vastuu kyseessä olevan toimielimen toimista.

Rahastoja koskevan nimenomaisen lainsäädännön puuttuessa, tulee rahastoihin liittyviä kysymyksiä arvioida toisaalta sitä hallinnoivaa yhteisöä sitovan lainsäädännön ja toisaalta varojen luovuttajan tahdon ja mahdollisten rahaston sääntöjen avulla.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

KPMG:n asiantuntijat auttavat mielellään rahastoihin liittyvissä tulkintatilanteissa ja kysymyksissä.

Noora Nummelin
Puh. +358 40 641 3484
etunimi.sukunimi@kpmg.fi