Kestävä ja vastuullinen järjestötoiminta

Mitkä ovat järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden kannalta keskeisiä huomioitavia tekijöitä matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta?

Mitkä ovat keskeisiä huomioitavia tekijöitä kohti kestävämpää tulevaisuutta?

Toimintaympäristömme muuttuu yhä enemmän kestävää kehitystä ja vastuullisuutta korostavaksi kaikilla aloilla. Kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyy paljon terminologiaa, erilaisia lähestymistapoja, viitekehyksiä ja ohjeistuksia. Mitkä sitten ovat järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden kannalta keskeisiä huomioitavia tekijöitä matkalla kohti kestävämpää tulevaisuutta?

Usein puhutaan Agenda2030:sta, SDG:istä tavoitteineen, ESG:stä, ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta, vastuullisesta sijoittamisesta ja kestävästä kehityksestä. Moninainen terminologia luo haasteita kestävyyden haltuunottoon. Yleisesti kaikilla yhteiskuntavastuusta käytettävillä eri termeillä on samansuuntainen sisältö: ihmisiä ja taloutta koskevien valintojen tekeminen luonto huomioiden. Ympäristövastuuta voidaan tarkastella esimerkiksi energiatehokkuuden, liikkumisen, ilmaston, luonnonvarojen käytön ja myös saatavien lahjoitusten kautta. Ihmisiin ja sosiaaliseen vastuuseen liittyy työhyvinvointi ja henkilöstöpolitiikka, työelämän oikeudet ja ihmisoikeudet sekä myös toiminnan välittömässä läheisyydessä olevat yhteisöt ja alihankkijat. Vastuulliseen talouteen katsotaan kuuluvan taloudellinen hyvinvointi ja talouden tasapaino, veronmaksu, tehokas toiminta ja kilpailukyky sekä korruption vastainen toiminta. Vastuullisesti toimivat yhdistykset ja järjestöt huomioivat näitä tekijöitä myös osana mahdollista sijoitustoimintaansa.

Tämä kaikki muuttaa myös järjestötoimijoiden maailmaa. Vaikka arvopohja ja toiminta korostavatkin jo lähtökohtaisesti vastuullisuutta, voi rahoittaja vaatia erillisiä kestävyystavoitteita, mahdollisesti henkilöstö ja asiakkaat haluavat sitoutua aiempaa kestävämpään toimintaan ja luontoa säästäviin uusiin virtuaalisiin ja digitaalisiin palveluihin muutamia toimia mainitaksemme.

Mitä hyötyjä kestävä ja vastuullinen järjestötoiminta tuo mukanaan?

Vastuullisuuden tavoitteiden asettaminen luo pitkän tähtäimen kehitysnäkymää koko toiminnalle ja ulkopuolisen rahoituksen saamiselle. Usein nostetaan esiin vastuullisesta toiminnasta saatavat taloudelliset hyödyt esimerkiksi vältettyjen riskien kautta. Pienet käytännön toimet tuovat taloudellisia hyötyjä, kuten esimerkiksi pitämällä kokouksia tai -koulutuksia virtuaalisina fyysisten sijaan. Lisäksi voidaan nostaa esiin kestävyyden ja vastuullisuuden sisäistäminen kaikessa arjen toiminnassa  valintoja tehdessä. Vastuullisesti sijoittavat yhdistykset ja järjestöt puolestaan pyrkivät parempaan tuotto-riskisuhteeseen. Kestävyyden ja vastuullisuuden teemoja voidaan hyödyntää myös viestinnässä monin tavoin vastuullisuusraportoinnin ohella

Välillisinä hyötyinä voidaan nostaa esiin se, että samalla kun organisaatio edistää omaa vastuullista toimintaansa, myös sen asiakkaiden, sidosryhmien ja rahoittajien ymmärrys lisääntyy ja todennäköisesti myös kiinnostus toimintaa kohden kasvaa.

Mitä järjestöt voivat tehdä?

Ideaalitilanteessa kullakin järjestöllä olisi mahdollisuus integroida kestävän kehityksen ja vastuullisuuden sisällöt strategiatyöhönsä, jolloin kestävyys ja vastuullisuus punaisena lankana kulkevat mukana toimenpiteissä muiden arvovalintojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa toimintaprosessien tarkastelua hallinnossa, hankinnoissa ja käytännön toiminnassa, mistä ne heijastuvat myös taloudenhoitoon, investointeihin ja sijoituspäätöksiin.

Kestävän ja vastuullisen järjestötoiminnan käynnistäminen käytännössä voi alkaa määrittelemällä käytettävä viitekehys (esim. YK:n Agenda2030). Viitekehyksen mukaisesti identifioidaan tärkeimmät painopisteet toiminnan sisällön näkökulmasta. Sisällöllisiä ja toiminnallisia tavoitteita syvennetään henkilöstökyselyn, sitä täydentävien haastattelujen tai työpajojen avulla, jotta voidaan osallistavalla prosessilla määrittää kunkin painopisteen sisältö ja painopistettä edistävät toimenpiteet. Lisäksi laaditaan tiekartta toimenpiteiden edistämiseksi sekä vuosittaiset seurannan indikaattorit. Kun nämä laaditaan yhteistyössä henkilöstön kanssa sisällöt muokkautuvat selkeästi toteuttaviksi siten, että itse kukin voi niitä arjessaan toteuttaa.

Tiesitkö, että KPMG auttaa järjestöjä tilintarkastuksen lisäksi myös strategiatyössä ja kestävän ja vastuullisen toiminnan edistämisessä? 

Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää!

Tiesitkö, että KPMG auttaa järjestöjä tilintarkastuksen lisäksi myös strategiatyössä ja kestävän ja vastuullisen toiminnan edistämisessä

Lisätietoja