Verohallinnon odotettu kannanotto selkiyttää työnantajan maksamien kustannusten ja relocation-palveluiden verotusta

Kannanotto koskee työnantajan maksamien kustannuksien ja relocation-palveluiden verokohtelua työntekijän verotettavana tulona.

Verohallinnon kannanotto koskee työnantajan maksamien relocation-palveluiden verokohtelua.

Elokuussa 2021 julkaistussa kannanotossa käsitellään erilaisten ulkomaantyöskentelyyn liittyvien kustannusten korvausten ja työnantajan maksamien asettautumispalveluiden eli ns. relocation-palvelujen verotusta.

Kannanotto koskee Suomesta ulkomaille lähteviä työntekijöitä, joiden ulkomaankomennukseen ei sovellu ns. 6 kk sääntö sekä tilanteita, joissa työntekijä tulee ulkomailta Suomeen. Kannanotto selkiyttää Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien työntekijöiden verotusta.

Mitä kustannuksia ja palveluita kannanotto koskee

Työnantajan maksamia kustannuksia voivat olla esim. työntekijän ja tämän perheen matkakustannukset, muuttokustannukset, työ- tai oleskeluluvan hankintakustannukset, kielikoulutuksen kustannukset sekä lasten päivähoito- ja koulumaksut. Lisäksi työnantaja saattaa tarjota työntekijälle toiseen maahan asettautumista ja käytännön asioiden hoitamista helpottavia palveluja. Näitä voivat olla esimerkiksi verotukseen liittyvien asioiden hoitaminen, pankkitilin avaaminen, tarvittavien viranomaisrekisteröintien hoitaminen sekä asunnon etsiminen.

Ennen kannanottoa kustannusten korvausten ja relocation-palveluiden verokohtelu on ollut osittain tulkinnanvaraista

  • Osa työnantajan maksamista kustannuksista on tuloverolaissa säädetty verovapaaksi
  • Relocation-palveluista ei lähtökohtaisesti ole säädetty lailla, vaan niiden verotuskohtelu on perustunut tuloverolain yleissäännöksiin sekä oikeus- ja verotuskäytäntöön. 
  • Verohallinnon kannanoton taustalla oleva KHO 2020:155 ratkaisu toi erityisesti relocation-palveluiden verokohteluun lisää selkeyttä.

Uuden kannanoton mukainen verokohtelu

Kannanotossa otetaan huomioon erilaisten työnantajan maksamien, ulkomaantyöskentelyyn liittyvien kustannusten ja palveluiden verotuskohtelu erityisesti niiden tilanteiden osalta, jotka ovat olleet tulkinnanvaraisia. 

Esimerkiksi seuraavien tilanteiden verotuskohtelu on ollut ennen tulkinnanvaraista ja siihen on tullut nyt lisää selkeyttä:

  • Suomeen muuttavan työntekijän matkakustannukset voidaan korvata verovapaasti työntekijän osalta silloin, kun työntekijä tulee Suomeen työskentelemään erityiselle työntekemispaikalle, mutta hänen perheensä matkakustannukset ovat lähtökohtaisesti aina verotettavaa tuloa työntekijälle. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida työpaikan sijainnin muutoksesta johtuva osittainen verovapaus, eli työntekijän tuloksi katsottaisiin vain puolet perheen lentolippujen hinnasta. Viisumien sekä työ- ja oleskelulupien hankkimisesta aiheutuvat kustannukset ovat työntekijälle verovapaata tuloa, mutta mikäli vastaavia kuluja korvataan työntekijän perheen osalta, ovat perheeseen liittyvät kulut työntekijälle veronalaista tuloa
  • Komennusvalmennusta ja kielikoulutusta pidetään työnantajan järjestämänä koulutuksena, josta ei synny veronalaista etua työntekijälle
  • Suomeen tulevan työntekijän lasten koulumaksujen tai lastenhoidon maksaminen työntekijän puolesta katsotaan verotettavaksi tuloksi työntekijälle
  • Työnantajan maksama palvelu työntekijän tai perheenjäsenten henkilökohtaisten viranomaisasioiden tai vastaavien velvoitteiden hoitamista katsotaan verotettavaksi tuloksi työntekijälle

Kannanotossa otetaan kantaa myös monen muun työnantajan maksaman kustannuksen korvauksen tai palvelun verotukseen ja kannanotossa esitellään myös useita poikkeustilanteita verotettavalle tulolle.

Selvää on, että kannanoton mukaan työntekijän veronalaiseksi tuloksi katsotaan mm. viranomaisrekisteröinneissä, veroilmoituksissa, sosiaaliturvahakemuksissa, passin hankkimisessa, asunnon etsimisessä ja pankkitilin avaamisessa avustaminen. Lisäksi kannanotossa on vahvistettu se, että veronalaisen edun määrä työntekijälle on palvelusta maksettu hinta arvonlisäveroineen. Veronalainen etuus syntyy, kun työnantaja maksaa työntekijän elantokustannuksiksi katsottavan menon, esimerkiksi perheen oleskeluluvan kohdalla veronalainen etuus syntyisi, kun työnantaja maksaa palveluntarjoajan lähettämän laskun oleskelulupiin liittyen. 

Kannanoton vuoksi työnantajien kannattaa tarkistaa sisäiset prosessinsa lähetettävien työntekijöiden osalta

Verohallinnon uusi kannanotto asettaa työnantajalle entistä laajemman velvollisuuden tarkastella sisäisiä prosessejaan työntekijän puolesta maksettujen kustannusten ja relocation-palveluiden osalta. Työtekijälle syntyvä verotettava etuus tulee ottaa huomioon jo yrityksen sisäisissä prosesseissa, esimerkiksi kustannuksista aiheutuvien laskujen maksuvaiheessa tai palkkahallinnossa. Työnantajan tulisikin sen vuoksi kartoittaa nykyiset sisäiset prosessinsa ja jakaa tietoa yhtiön sisällä Verohallinnon uudesta ohjeistuksesta.

Jokainen tilanne tulisi analysoida tapauskohtaisesti ottaen huomioon työntekijän puolesta maksettujen kustannusten tai relocation-palveluiden erityisluonne. On hyvä huomioida, että kaikista tilanteista ei ole säädetty lailla, eikä Verohallinnon uudessa kannanotossa luetella yksityiskohtaisesti erityyppisiä kustannuksia tai palveluita. Sen vuoksi olisi hyvä tarkasti miettiä, että onko työntekijän puolesta maksettujen kustannusten tai relocation-palveluiden erityisluonne sellainen, joka voitaisiin antaa verovapaasti vai onko kyseessä esimerkiksi henkilökohtainen veroneuvonta tai rekisteröinneissä avustaminen.

Ota yhteyttä

Asiantuntijamme keskustelevat aiheesta mielellään lisää sekä avustavat kartoittamaan tilanteen ajan tasalle.

Paula Holmström

+358 20 760 3710

Jasmiina Untamo

+358 20 760 3003

Antti-Pekka Haverinen

+358 20 767 2021