Yritysjärjestelyn korkojen vähennyskelpoisuudesta kaksi uutta vuosikirjapäätöstä

KHO:n päätökset käsittelevät korkojen vähennyskelpoisuutta yrityskauppatilanteissa ja ns. debt push down’n käyttömahdollisuuksia yritysjärjestelyissä.

KHO:n mukaan kyse ei ollut veronkierrosta.

Molemmissa tapauksissa Verohallinto oli katsonut osakekauppaa varten otetun sisäisen velan koron vähennyskelvottomaksi verotuksessa soveltaen veronkiertosäännöstä.

KHO:n mukaan järjestelyissä käytetyt rakenteet olivat tavanomaisia, eikä kyse ollut veronkierrosta

Tapauksessa KHO:2021:178 monivaiheinen konsernin sisäinen järjestely tapahtui noin kolme vuotta ulkoisen yrityskaupan jälkeen, jonka yhteydessä velkaa siirretiin konsernirakenteessa alaspäin. KHO katsoi kyseisen järjestelyn keinotekoiseksi vastaavasti kuin Verohallinto. Tapauksessa KHO:2021:179 ulkoista yrityskauppaa varten perustettava apuyhtiö rahoitettiin konsernin sisäisellä velalla ja omalla pääomalla. KHO katsoi käytetyn rakenteen olevan tavanomainen. VML 28 §:n edellytykset eivät KHO:n mukaan täyttyneet ja sisäisen lainan korot olivat vähennyskelpoisia.

Hankintayhtiön käyttäminen riippumattomien yhtiöiden välillä tehdyissä yritysjärjestelyissä on sallittua

Tapausten voidaan nähdä sisältävän linjauksen, milloin konsernin sisäisen ja ulkoisen vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkokulut voidaan verotuksessa vähentää yrityskauppojen yhteydessä. Yleisellä tasolla voitaneen todeta, että kun kyseessä on riippumattomien osapuolien välinen yrityskauppa, hankintayhtiön käyttäminen sekä velan (sisäinen tai ulkoinen) ottaminen hankintayhtiöön vaikuttaa olevan laajalti sallittua ja hankintavelan korkokulut voidaan vähentää verotuksessa konserniavustusta vastaan.

Sen sijaan, jos yrityskaupan jälkeen tehdään konsernin sisäinen osakekauppa konsernin sisäisen velan luomiseksi hankintayhtiöön, voidaan tällainen järjestely sivuuttaa ja korkovähennykset verotuksessa evätä, jos järjestelylle ei voida näyttää verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia syitä, kun veroetu saavutetaan sarjatoimien kautta.

Verohallinnon tulkinnat yritysjärjestelyiden verokohtelusta huolestuttavia

Vaikka KHO:2021:179 ratkaisu on verovelvollisen näkökulmasta hyvä, niin on huolestuttavaa kuinka Verohallinto ja hallinto-oikeus ylipäänsä katsoivat käytetyn rakenteen keinotekoiseksi ja VML 28 §:n soveltamisedellytysten täyttyvän tapauksessa. Yrityskaupoissa on tavanomaista käyttää apuyhtiöitä kohdeyhtiöiden hankintaa varten ja kaupan rahoitus on joko oman tai vieraan pääoman ehtoista.

Tapauksessa kuvattu rakenne oli yksi tavanomaisimmista ja osakkeiden osto rahoitettiin osaksi oman pääoman ja osaksi vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella. Käytännössä kyse on siitä, missä määrin apuyhtiöiden käyttö on sallittua yrityskauppatilanteissa ja onko vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ylipäänsä hyväksyttävää. Veronkiertonormin sovellettavuuden kannalta ei tule tehdä eroa sen suhteen, onko vieraan pääoman ehtoinen rahoitus hankittu konsernin sisältä vai sen ulkopuolelta.

Huomionarvoista on, että korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan jo korkovähennyssääntöjen ja siirtohinnoittelua koskevien sääntöjen puitteissa. EVL:n lähtökohta on, että elinkeinotoiminnassa kertyneet korkokulut ovat vähennyskelpoisia. Kuten korkein hallinto-oikeus on tapauksessa KHO:2021:179 arvioinut, oikeustilan muuttaminen edellyttäisi käytännössä lainsäätäjältä tulevaa muutosta, jos holdingyhtiöiden käyttöön liittyviä veroetuja rajoitettaisiin, kuten tapauksessa on pyritty tekemään.

Tilanne on tapauksessa ollut ”turhaan” veroriitaan joutuvan verovelvollisen näkökulmasta kohtuuton ja heikentää pahimmillaan Suomen verojärjestelmän ennustettavuutta.

Korkein hallinto-oikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että Verohallinnon oli korvattava osa verovelvollisen oikeudenkäyntikuluista, mutta on selvää, että merkittävä osa riidan kustannuksista tapauksessa jäi verovelvollisen maksettavaksi.

Debt push down -järjestelyissä edelleen avoimia kysymyksiä

Ratkaisupari 2021:178 ja 2021:179 jättää edelleen avoimeksi, voidaanko nk. debt push-down tehdä välittömästi ulkoisen osakekaupan jälkeen. On ollut varsin tavanomaista, että pian konsernin emoyhtiön osakekaupan hankinnan jälkeen on toteutettu maakohtaisia integraatioita konsernin sisäisillä osakekaupoilla. Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus tällaiseen ”pääkaupan” jälkeiseen uudelleenjärjestelyyn on vaarassa johtaa pitkään veroriitaan ja lopputulos voi olla huono.

Tapauksessa 2021:179 Suomessa tapahtuva osakekauppa oli yksi useammasta samaan aikaan toteutetusta osakekaupasta. Tärkeää korkojen vähennysoikeuden kannalta onkin, että apuyhtiö voi tehdä osakekaupan suoraan ulkopuolisen myyjän kanssa.

Ota yhteyttä

Seuraamme jatkuvasti verolainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitystä ja autamme mielellämme sinua arviomaan niiden vaikutuksia. Olethan yhteydessä, mikäli mietit miten muutokset voivat vaikuttaa liiketoimintaasi.

Jyrki Holla

+358 40 844 2135

Samuli Rissanen

+358 50 096 1738