KHO:n ratkaisu keilahalliin kiinteistöverotuksessa sovellettavasta ikäalennusprosentista

KHO:n mukaan keilahallin kiinteistöverotuksessa oli sovellettava neljän prosentin ikäalennusta

Keilahallin kiinteistöverotuksessa oli sovellettava neljän prosentin ikäalennusta

Tuoreen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 26.10.2021/H3724) mukaan keilahallia oli kiinteistöverotuksen ikäalennusprosenttia määriteltäessä pidettävä myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennukseen verrattavana rakennuksena eli siihen tuli soveltaa korkeampaa, neljän prosentin ikäalennusta.

KHO muutti hallinto-oikeuden ratkaisua keilahallin käyttötarkoituksesta saadun selvityksen perusteella

Korkein hallinto-oikeus on 26.10.2021 julkaissut kiinteistöverotusta koskevan lyhyen ratkaisuselosteen, jossa se otti kantaa keilahallirakennukseen sovellettavaan ikäalennusprosenttiin. Asiassa oli tarkemmin arvioitavana, onko keilahalli paremmin verrattavissa arvostamislain 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuihin asuin- ja toimistorakennuksiin vai 2 kohdassa mainittuihin myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin, eli sovelletaanko sen verotuksessa yhden prosentin vai neljän prosentin suuruista ikäalennusta. Keilahalli muodostui keilaradoista, pukuhuoneista, niitä palvelevista teknisistä tiloista ja kahvilatilasta.

Verohallinto oli pitänyt keilahallia asuin- ja toimistorakennuksiin verrattavana rakennuksena ja soveltanut siihen yhden prosentin ikäalennusta. Myös Itä-Suomen hallinto-oikeus oli pitänyt keilahallia asuin- ja toimistorakennukseen verrattavana ja hylännyt yhtiön valituksen asiassa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesi päätöksessään, että kun otettiin huomioon muun muassa keilahallin käyttötarkoituksesta saatu selvitys, keilahallia oli kiinteistöveron ikäalennusprosenttia määriteltäessä pidettävä myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennukseen verrattavana rakennuksena ja siihen oli siten sovellettava neljän prosentin suuruista ikäalennusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on jatkoa rakennusten ikäalennusprosenttia koskeville ajankohtaisille veroriidoille

Ikäalennusprosenttia koskevista riidoista on saatu viime vuosina useita julkaistuja ja julkaisemattomia päätöksiä.

Rakennustyyppikohtaisista ikäalennuksista säädetään arvostamislain 30 §:n 1 momentissa. Kyseisessä säännöksessä ei kuitenkaan ole mainittu kaikkia kiinteistöveron alaisia rakennustyyppejä, vaan arvostamislain 30 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 2 kohdan mukaan niissä säädettyjä ikäalennuksia sovelletaan myös rakennuksiin, jotka ovat verrattavissa säännöksessä mainittuihin rakennustyyppeihin.

Kiinteistöverotuksessa joudutaankin usein esittämään kysymys, mihin säännöksessä mainittuun rakennustyyppiin arvioitavana oleva rakennus parhaiten on verrattavissa. Tällä kysymyksellä on usein hyvin merkittävä vaikutus rakennuksen verotusarvoon ja verotusarvon perusteella maksettavaksi tulevaan kiinteistöveron määrään. 

Kiinteistöverotuksessa joudutaankin usein esittämään kysymys, mihin säännöksessä mainittuun rakennustyyppiin arvioitavana oleva rakennus parhaiten on verrattavissa.

Veroviranomaiset nojautuvat laissa mainitsemattomien rakennustyyppien osalta Verohallinnon omissa arvostamisohjeissa esitettyihin tulkintoihin sovellettavasta ikäalennusprosentista, jolloin suurin osa rakennuksista kuuluu veroviranomaisten mukaan yhden prosentin ryhmään (näin myös tapauksessa KHO 26.10.2021/H3724). Viime vuosina näitä Verohallinnon tulkintoja eri rakennustyyppeihin sovellettavista ikäalennuksista on kuitenkin aktiivisesti ja menestyksekkäästi haastettu (ks. tältä osin esimerkiksi päätös KHO 2021:79).

Tuore korkeimman hallinto-oikeuden päätös vahvistaa kuvaa siitä, että vaikka kiinteistöverotus on perinteisesti mielletty hyvin kaavamaiseksi ja tekniseksi verolajiksi, se on kuitenkin normaali osa vero-oikeudellista järjestelmää edellyttäen erilaisten arvostamissäännösten tulkintaa. Kiinteistöverotuksen arvostamiskysymyksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa eri muutoksenhakuasteet eivät ole millään tavoin sidottuja Verohallinnon subjektiivisiin kannanottoihin lain sisällöstä.

KPMG:n veroriitapraktiikka on hoitanut erilaisia kiinteistöverotukseen liittyviä riitoja KPMG:n kiinteistöveroasiantuntijoiden kanssa jo useiden vuosien ajan

KPMG:n veroriitapraktiikka on haastanut Verohallinnon tulkintoja muun muassa erilaisten arvostamiskysymysten osalta. 

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös 26.10.2021/H3724 on luontevaa jatkoa viime vuosina saaduille ratkaisuille ja se tarkentaa kuvaa siitä, millaisten seikkojen valossa ikäalennuksia koskevat luokitteluratkaisut on tehtävä tilanteessa, jossa rakennustyyppiä ei ole mainittu arvostamislain 30 §:n 1 momentissa. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että rakennusten arvostamiseen liittyviä tulkintaerimielisyyksiä ja niitä koskevia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja tullaan näkemään myös tulevina vuosina. 

Ota yhteyttä

Mikäli korkeimman hallinto-oikeuden päätös herätti kysymyksiä, autamme mielellämme arvioimaan sen mahdollisia vaikutuksia kiinteistöverotukseenne.

Jouko Tuomi

Vero- ja lakiasiantuntija

+358 40 570 1072

Pauli Liiri

Vero- ja lakiasiantuntija

+358 40 538 2533

Kaj Grüssner

Vero- ja lakiasiantuntija

+358 40 713 3697