ESEF-raportoinnilla tarkoitetaan julkisesti noteerattujen eurooppalaisten yritysten yhtenäistä, sähköistä raportointimuotoa, jota liikkeeseenlaskijoiden on käytettävä vuositilinpäätösten laadinnassa. Edellisessä kirjoituksessamme käsiteltiin ESEFiin liittyviä ajankohtaisia asioita sekä muutamia havaintoja ja oppeja viime vuodesta. Tässä osassa keskitymme ensi vuoteen ja pohdiskelemme yksittäisiä asioita ESEFiin liittyen.

Liitetiedot vuonna 2022

Muutokset vuoden 2022 raportoinnissa ovat ehkä suuremmat, kuin alun perin kuviteltiin. Tänä vuonna ns. pakollisia tägejä on kymmenen kappaletta. Ensi vuoden raportoinnissa näitä tägejä on yli 200. Tässä tarkoitetaan yrityksen julkaiseman tiedon tägäämistä tekstikentillä tilanteissa, joissa yritys on julkaissut tiedon tilipäätöksessä. Eli kaikkia yli 200 tägiä tuskin käytetään. Esimerkiksi tägi: ”Tieto siitä, jos tilinpäätöstä ei laadita toiminnan jatkuvuuteen perustuen, ja selostus laatimisperusteista” tuskin on yleisesti käytössä. Lisäksi liitetietojen tägääminen numerokohtaisesti on todennäköisesti melko suuri työ, jolloin käytettävien tägien ja tägättävien kohteiden määrä moninkertaistuu. Uskomme yritysten ainakin aluksi valitsevan vähemmän työtä vaativan vaihtoehdon. 

Muita työn määrään vaikuttavia tekijöitä on useita:

  1. Tägäämiseen käytettävän ohjelman teknisellä toteutuksella voi olla vaikutus tägäämisen työmäärään liitetietojen osalta vuosittain.
  2. Kieliversioiden määrä tulee lisäämään työtä, jos jokainen kieliversio joudutaan tägäämään erikseen.
  3. Tägättävän tiedon sirpaleisuus. Kuvitteellisena esimerkkinä: Onko tägi ”Rahavaroista esitettävät tiedot” yhdessä kohdassa tilinpäätöstä vai onko tieto sijoitettu useampaan paikkaan? Koska liitetietojen luettavuutta on monissa yrityksissä parannettu ja osalla yrityksiä se on tarkoittanut yhden kokonaisuuden jakamista useampaan paikkaan luettavuuden parantamiseksi, saattaa se lisätä työn määrää.

Toivottavasti ESEF ei tule aiheuttamaan "takaisinvetoja" liitetietojen luettavuuden parantamiseksi. Silmin luettava tilinpäätös tulee todennäköisesti olemaan suurimmalle osalle tilinpäätöksen käyttäjiä kuitenkin ensisijainen tiedonlähde vielä jonkun aikaa.

Mahdolliset tilinpäätöksen luettavuutta parantavat projektit suosittelisimme saattamaan päätökseen viimeistään ensi keväänä ja aloittamaan hyvissä ajoin liitetietojen tägäämiseen valmistautumisen.

ESEF-raportoinnin hyödyntäminen

ESEF-raporttien hyödyntäminen on edennyt. Esimerkkeinä siitä ovat tietokannat, jotka sisältävät yritysten pakattuina zip-tiedostoina toimitetut ESEF-raportointipaketit. Kansainvälisen, XBRL-raportointikieltä yritysten taloudellisten tietojen esittämiseksi maailmanlaajuisesti edistävän, XBRL-organisaation tietokanta sisältää 745 yrityksen ESEFin mukaiset zip-tiedostot. Tietokannassa ei ole kaikkia tiedostoja Suomesta. Myös XBRL-työkaluja ja ESEFin mukaisen raportoinnin palveluja tarjoavat yritykset ovat rakentaneet omia tietokantojaan. Työ on kuitenkin kesken ja vaikuttaa siltä, että ensimmäisen vuoden pohjalta tiedon laatu ei ehkä ole järin korkea. Uskomme laadun paranevan parin vuoden sisällä. XBRL-organisaatio on antanut suosituksen xBRL-JSON -tiedostomuodolle ja se tulee helpottamaan ESEF-muotoisten raporttien sisällön analysointia jatkossa.  

Pohdiskelua

Työn määrä. ESEF-muotoinen tilinpäätös on hyvä askel eteenpäin, mutta miten voidaan oikeuttaa lisääntyvä työmäärä yrityksissä ja voisiko sen vähentämiseksi tehdä jotain? Lähtökohtaisesti listattujen yritysten toimiessa kansainvälisillä markkinoilla, kotimaiset kielet eivät riitä. Se tarkoittaa, että vähintään englanninkielinen versio ESEF-raportista täytyy tehdä. Avoimia kysymyksiä jää paljon. Kehittyvätkö ohjelmistot esimerkiksi liitetietojen tägäämisen suhteen, muutetaanko maakohtaisia vaatimuksia tai riittäisikö vain toisen kieliversion täydellinen tägääminen? Onko ESEF-muotoinen raportti virallinen tilinpäätös vai virallisen tilinpäätöksen esitysmuoto? Vaikeita kysymyksiä, mutta pitkällä tähtäimellä työmääräteema on tärkeä.

Jatkuvuus. Raportoijan tulee käyttää sitä tägiä, joka vastaa parhaiten kirjanpidossa esitettyä tietoa. Miten toimitaan tilanteissa, joissa tuloslaskelman rivin merkitys muuttuu? Hyvänä esimerkkinä on rivi ”poistot ja arvonalentumiset”. Jos yrityksellä ei ole arvonalentumisia, mutta tuloslaskelmakaavassa lukee arvonalentumiset, tuleeko tägäys kuitenkin tehdä sisältäen arvonalentumiset, vaikka niitä ei varsinaiseen arvoon sisälly? Miten toimitaan, jos arvonalentumisia tulee, eikä niitä ei ole vertailuvuoden luvuissa? Tägätäänkö vertailuvuoden luku eri tavalla? Tämä on yksi tulkintakysymys, johon aika tuo varmaan yleisen käytännön. Tilanteissa, joissa liitetietoja ei tägätä numerokohtaisesti, tarkempi tägääminen antaa sijoittajalle yksityiskohtaisemman ja laadukkaamman tiedon koneluettavassa muodossa. Toisaalta vasta-argumenttina tähän voisi sanoa, että tarkempi tägääminen asettaa sähköisen tiedon käyttäjän parempaan asemaan, kuin silmin luettavan tiedon käyttäjän. Mitä me haluamme?

Yhdenmukaisuus. ESEF-asioista keskustellessa asioita voidaan ryhmitellä monilla tasoilla, kuten toimialakohtaisesti, maakohtaisesti sekä teemakohtaisesti. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta eli SVOPista kansallisena poikkeuseränä olemme kirjoittaneet jo aikaisemmin ja rahoitustoimialasta voimme todeta vain taksonomian puutteellisuuden, mutta tarve yhtenäistää raportointia vertailtavuuden lisäämiseksi on olennainen. Nopeuttavatko ESEF-säännöt yhdenmukaisuuden toteutumista ja kuka toimii moottorina? Useissa maissa on vallalla oma, yhtenäinen näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla. Valitettavasti nämä kansalliset näkemykset eivät aina ole keskenään yhteneviä. Toki meillä on tilintarkastus- ja varmennuspalveluita tarjoavana yrityksenä oma roolimme tässä ja näemme myös vahvaa toimintaa myös esimerkiksi ESEF-liittyvien palvelujen tuottajilta. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisen roolin kukin osapuoli saa/haluaa ja miten se tulee toimimaan. Iso haastehan tässä ovat yhteiset IFRS-standardit sekä ESEF-raportointi paikallisiin käytäntöihin sovellettuna.

Tilintarkastuskertomus. Pitäisikö ESEF-varmennusraportti sisällyttää tilintarkastuskertomukseen? Lainsäädännön muuttuessa myös raportointimallit tulevat todennäköisesti muuttumaan ja ESEF-varmennusraportti saattaa olla jatkossa osa tilintarkastuskertomusta. ESEF-muotoisen raportin tarkastus ja varmentaminen sekä varmennuskertomuksen sisällyttäminen ESEF-raporttiin on kuitenkin ehkä hieman arveluttavaa. Nythän viimeinen tarkastus tehdään zip-tiedostoon, joka on viimeistä pilkkua myöten valmis sisältäen myös tarkastuskertomuksen, eli varmistustoimenpiteitä tehdään, vaikka tilintarkastuskertomus on jo annettu.

Yhteenveto

Moni asia ESEFissä etsii vielä muotoaan, mutta tarpeellinen askel tämä on. Kaikkien, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, ESEFin parissa toimivien tahojen tavoitteena on tietysti tehdä siitä yhdessä parempi ja toimivampi kokonaisuus. Seuraamme tilanteen kehittymistä ja olemme valmiita tukemaan kaikissa ESEFiin liittyvissä kysymyksissä.

Ota yhteyttä

Avustamme mielellämme yritystäsi ESEF-raportointiin liittyvissä asioissa.