Havaintoja kiinteistöomistusten vaikutuksesta yleishyödyllisyysasemaan

Verohallinnon tulkintalinja on kiristynyt.

Verohallinnon tulkintalinja on kiristynyt.

Verohallinto on viime vuosina kiristänyt huomattavasti tulkintaansa kiinteistöjä ja osakehuoneistoja omistavien yhdistysten ja säätiöiden yleishyödyllisyysasemaan. Esimerkiksi erilaisia vuokraustoimintoja harjoittavien yhteisöjen yleishyödyllisyysasemaa on kiistetty sekä säännönmukaisessa verotuksessa että verotarkastuksilla. Myös yksittäisten, yhteisön varallisuuteen ja pääasialliseen toimintaan nähden vähäisten huoneistojen tai kiinteistöjen on katsottu johtavan koko yhteisön yleishyödyllisyysaseman menettämiseen. Yleishyödyllisyysasemaa on riitautettu myös sellaisilta yhdistyksiltä ja säätiöiltä, joiden toiminta on Verohallinnon toimesta tutkittu 2010-luvulla, ja joiden toiminnassa ei ole tämän jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Äärimmäisenä esimerkkinä Verohallinto on ensin ennakkoratkaisussaan katsonut yhteisön toiminnan olevan yleishyödyllistä, mutta seuraavassa verotarkastuksessa katsonutkin, ettei enää olekaan yleishyödyllistä.  

Vähän perusteita oikeuskäytännöstä

Tiukentuneeseen tulkintalinjaan on vaikea löytää juurikaan perusteita oikeuskäytännöstä, pikemminkin päinvastoin. Yleishyödyllisyyttä tulkintaa puoltavana oikeuskäytäntönä voidaan mainita keskusverolautakunnan ratkaisu 2/2018, jossa asuntojen vuokraaminen nuorille opiskelijoille ja työssäkäyville, markkinahintaa noin 20 prosenttia alhaisempaan hintaan, katsottiin tuloverotuksessa yleishyödylliseksi toiminnaksi. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut ratkaisua. Tiukentunutta oikeuskäytäntöä edustaa käytännössä ainoastaan KHO:n ratkaisu (KHO:2018:133). Aiemmin lakisääteistä ja luvanvaraista koulutustoimintaa harjoittanut yhtiön siirsi koulutustoimintansa toimintaa jatkavalle säätiölle. Tämän jälkeen yhtiön toiminta koostui enää koulurakennuksen vuokraamisesta.  Verohallinto ei pitänyt vuokraustoimintaa yleishyödyllisenä toimintana. 

Yleishyödyllisyysasema keskeistä verotuksessa

Yleishyödyllisyysasemalla on suurta merkitystä yhteisöjen arvonlisäverotukseen ja kiinteistöverotukseen, mutta myös yhteisön saamien lahjoitusten verotukseen. Mikäli lahjoituksen saajaa ei katsota perintö- ja lahjaverolain mukaisesti yleishyödylliseksi yhteisöksi, tulee lahjasta maksettavaksi lahjavero toisen parenteelin mukaisesti. Asia on keskeistä myös säätiön perustamisessa, sillä säätiön saamaa peruspääomaa ei verotuksessa katsota verovapaaksi pääomansijoitukseksi, vaan lahjoitukseksi, jonka verokohtelu määräytyy perintö- ja lahjaverolain perusteella. Vaikka lahjaverotuksen yleishyödyllisyysasema seuraakin usein tuloverotusta, olemme saaneet KHO:lta vahvistuksen, että lahjaverotuksen yleishyödyllisyysasemaa arvioidaan erillään tuloverotuksesta. Mikäli tuloverotuksessa yleishyödyllisyysasema on menetetty, voi yhteisö olla edelleen yleishyödyllinen lahjaverotuksessa. 

Miten KPMG voi auttaa?

Avustamme parhaillaan useita asiakkaitamme muun muassa yleishyödyllisyysasemaa koskevissa veroriidoissa, perustettavien säätiöiden yleishyödyllisyysaseman varmistamisessa ja menetetyn yleishyödyllisyysaseman palauttamisessa esimerkiksi toimintaa uudelleenorganisoimalla.

Ota yhteyttä, keskustellaan lisää!

Timo Partanen
+358 40 637 8722
etunimi.sukunimi@kpmg.fi