close
Share with your friends

Yhteisö voi olla yleishyödyllinen myös pelkästään perintö- ja lahjaverotuksessa

Yleishyödyllisyys ratkaistava tuloverolaissa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa erikseen, koska säännökset ja niiden tavoitteet eroavat toisistaan.

Yleishyödyllisyys on ratkaistava molemmissa verolajeissa erikseen.

Yhteisön – kuten yhdistyksen, säätiön tai osakeyhtiön – yleishyödyllisyydestä verotuksessa säännellään sekä tuloverolaissa (TVL) että perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL). TVL:ssa säännellään kolme eri kriteeriä, joiden kaikkien on täytyttävä, jotta yhteisö voi olla tuloverotuksessa yleishyödyllinen. Näiden kriteerien lisäksi TVL:ssa on esimerkkilista yhteisöistä, joita voidaan pitää yleishyödyllisenä. PerVL:ssa puolestaan säännellään lähinnä siitä, ettei yhteisö, jolle omaisuus on annettu, saa tuottaa sen toimintaan osallisille taloudellisia etuja, ja että ko. yhteisöllä on oltava ”yleishyödyllinen tarkoitus”. TVL:n mukainen yhteisön yleishyödyllisyys arvioidaan kokonaisarviona ja esimerkiksi yhteisön toiminnan kokoluokkaan suhteutettuna vähäinen yleishyödyllinen toiminta voi johtaa siihen, ettei yhteisöä pidetä tuloverotuksessa lainkaan yleishyödyllisenä. PerVL:ssa puolestaan arvioidaan, annetaanko omaisuus yleishyödyllistä toimintaa varten.  

Yleishyödyllisyyden edellytykset perintö- ja lahjaverotuksessa

Toisin kuin TVL:ssa, PerVL:ssa ei ole säännelty yleishyödyllisyyden edellytyksistä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että myös PerVL:n yleishyödyllisyyttä arvioitaessa voidaan soveltaa tuloverotuksen yleishyödyllisyyden periaatteita. Verotuskäytännössä on vakiintuneesti hyväksytty, että tuloverotuksessa yleishyödyllinen yhteisö on yleishyödyllinen myös PerVL:ssa. Tämä näkemys oli kirjattu Verohallinnon yleishyödyllisten yhteisöjen verotusohjeeseen, mutta viimeisimmistä, 21.4.2021 päivätystä versiosta kyseinen linjaus on asiaa sen kummemmin kommentoimatta poistettu.

PerVL:n ja TVL:n säännökset ja sääntelyiden tavoitteet eroavat toisistaan ja yleishyödyllisyys on tosiasiallisesti ratkaistava molemmissa verolajeissa erikseen. Merkittävä ero verolajien välille tulee tilanteissa, joissa yhteisöllä kokonaisuuteen nähden vähäistä yleishyödyllistä toimintaa. Tällöin TVL:n mukainen yleishyödyllisyys on menetetty, mutta PerVL:ssa olennaista on se, annetaanko varat esimerkiksi testamentilla tai lahjoituksena tällaista yleishyödyllisyyden kriteerit täyttävää toimintaa varten. 

Esimerkkitapaus

Avustimme tuloverotuksessa yleishyödyllisyysaseman toiminnan kokonaisarvion perusteella menettänyttä asiakastamme, jolla kuitenkin oli myös yleishyödyllisyyden kriteerit täyttävää toimintaa. Asiakkaalle oli annettu huomattava kiinteistölahjoitus nimenomaisesti yleishyödyllisyyden edellytykset täyttävän toiminnan käyttöön. Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi, että kyseistä toimintaa varten annettu lahjoitus oli PerVL:n näkökulmasta annettu yleishyödyllistä toimintaa varten, eli käytännössä hallinto-oikeus hyväksyi yleishyödyllisyyden perintö- ja lahjaverotuksessa, vaikka tuloverotuksessa yleishyödyllisyyttä ei ollutkaan. Ratkaisussa voitaneen sanoa hyväksytyksi tulleen periaatteen siitä, että perintö- ja lahjaverotuksen näkökulmasta olennaista on, että yhteisölle on niin sanotusti yleishyödyllinen ydin, ja että varallisuutta on annettu nimenomaisesti tätä toimintaa varten. Korkein hallinto-oikeus ei antanut asiassa veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle valituslupaa, eli päätös jäi lainvoimaiseksi. 

Verohallinto haastaa tuloverotuksen yleishyödyllisyysasemaa

Yleisesti ottaen tuloverotuksen yleishyödyllisyysasema on yhteisöille paras tilanne. Tällöin esimerkiksi sijoitustoiminnan tuotoista jää enemmän jaettavaa ja arvonlisäverotuksen yleishyödyllisyyden tulkinta seuraa lähtökohtaisesti tuloverotusta. Yleishyödyllisyys PerVL:n näkökulmasta voi kuitenkin olla erittäin hyödyllinen tilanteissa, joissa yhteisön toiminta ei ole ylijäämäistä, jolloin tuloverotus ei itsessään muodostu merkittäväksi kysymykseksi, mutta yhteisölle annetaan testamentti- tai muita lahjoituksia. Myös omaisuutta säätiöitettäessä PerVL:n mukainen yleishyödyllisyys voi olla hyvin tärkeä kysymys, vaikka säätiötä ei tuloverotuksessa kokonaisuutena arvioiden katsottaisikaan yleishyödylliseksi.  

Havaintojemme mukaan Verohallinto on enenevissä määrin pyrkinyt haastamaan tuloverotuksen yleishyödyllisyysasemaa, myös vakiintuneissa tilanteissa. Esimerkiksi toiminnan laajentumisen on tulkittu tarkoittavan ”olosuhteiden muuttumista”, jolloin myös yleishyödyllisyys on menetetty. Erityisesti erilaiset vuokraustoimintaan, kiinteistöalaan tai kiinteistöihin liittyvät toiminnat ovat olleet huomattavan kiinnostuksen kohteena ja Verohallinto on pyrkinyt monessa tietoomme tulleessa tapauksessa katsomaan tällaiset toiminnat muuksi kuin yleishyödylliseksi toiminnaksi. Jopa kokonaisuuteen nähden vähäisellä yksittäisten kiinteistöjen tai huoneistojen vuokrauksella on pyritty katsomaan olemaan yleishyödyllisyyden ehkäisevä vaikutus tuloverotuksessa. On selvää, että varsinkin tällaisissa tilanteissa perintö- ja lahjaverotuksen tuloverotuksesta erillisen yleishyödyllisyyden merkitys korostuu entisestään.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Timo Partanen
P. +358 40 637 8722      
etunimi.sukunimi(at)kpmg.fi