close
Share with your friends

Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetus ja direktiivi vakavaraisuusvalvonnasta voimaan 26.6.2021

Euroopan parlamentti ja neuvosto on 27.11.2019 antanut komission vuonna 2017 tekemän ehdotuksen pohjalta direktiivin sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta1  (sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvontadirektiivi, tutummin myös ”IFD”) sekä asetuksen sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista2 (sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusasetus tai ”IFR”).

IFR ja IFD astuvat voimaan 26. päivänä kesäkuuta 2021 ja korvaavat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta voimassaolevan sijoituspalveluyrityksiä koskevan vakavaraisuussääntelyn.3  Kesäkuussa voimaan tuleva sääntely sisältää määräyksiä muun muassa sijoituspalveluiden pääomavaatimuksista, raportoinnista, hallinnon järjestämisestä ja palkitsemisesta.

Nykyinen vakavaraisuussääntely on suunniteltu ensisijaisesti luottolaitosten näkökulmasta ja sen on näin ollen katsottu olevan tarpeettoman monimutkaista ja hallinnollisesti kuormittavaa erityisesti pienemmille sijoituspalveluyrityksille. Nykyisen sääntelyn ei ole myöskään katsottu kattavan oikeasuhtaisesti sijoituspalveluyritysten liiketoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä. 

Uuden vakavaraisuussääntelyn avulla on tarkoitus varmistaa, että kaikilla sijoituspalveluyrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset pysyäkseen taloudellisesti kannattavina ja että ne eivät aiheuta haittaa asiakkailleen.

Sijoituspalveluyritysten uusi kolmiportainen kategorisointi ja sääntelyn soveltaminen

IFR:n ja IFD:n sisältämät, muun muassa sijoituspalveluyrityksen pääomavaatimuksiin, raportointiin ja maksuvalmiuteen liittyvät säännökset on mukautettu yrityksen koon ja toiminnan luonteen sekä laajuuden mukaisesti.

IFR:n mukaan sijoituspalveluyritykset jaetaan kolmeen eri luokkaan niiden koon ja toiminnan laajuuden perusteella. Luokittelu mahdollistaa pienemmille ja rajattua toimintaa harjoittaville toimijoille velvoitteiden keventymisen, kun taas niin sanotun ”keskisuuren sektorin” toimijoiden raportointi- ja pääomavaatimukset saattavat joissain tapauksissa jopa laajentua. 

Uuden sääntelykehikon mukaan luokkaan 1 kuuluvat rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät sijoituspalveluyritykset sekä suuret sijoituspalveluyritykset, luokkaan 2 IFR:ssä määritellyt, muun muassa hoidettaviin varoihin, asiakasvaroihin ja hallinnoitaviin varoihin liittyvät kynnysarvot ylittävät sijoituspalveluyritykset (ns. ”muut sijoituspalveluyritykset”) ja luokkaan 3 pienet (IFR:n kynnysarvot alittavat) ja ilman sidossuhteita olevat sijoituspalveluyritykset.

Luokkaan 1 kuuluviin yrityksiin tullaan myös uuden sääntelyn voimaantulon jälkeen soveltamaan nykyistä luottolaitosdirektiiviin ja EU:n vakavaraisuusasetukseen perustuvaa vakavaraisuussääntelyä. Luokkaan 2 kuuluviin yrityksiin sovelletaan IFR ja IFD -sääntelyä kokonaisuudessaan ja luokkaan 3 kuuluviin yrityksiin uuden sääntelyn kevennettyjä vaatimuksia. 

Uuden vakavaraisuussääntelyn avulla on tarkoitus varmistaa, että kaikilla sijoituspalveluyrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset pysyäkseen taloudellisesti kannattavina ja että ne eivät aiheuta haittaa asiakkailleen.

Lisää läpinäkyvyyttä

Sijoituspalveluyritysten tulee huomioida uuden sääntelyn edellyttämät vaatimukset paitsi sisäisessä vakavaraisuuslaskennassa ja -valvonnassaan, myös sisäisen hallinnon ja ohjauksen järjestämisessä ja sisäisissä politiikoissaan.

Sääntely edellyttää, että sijoituspalveluyrityksillä on luotettavat hallinnointi- ja ohjausjärjestelyt, jotka muodostuvat selkeästä organisaatiorakenteesta ja tehokkaista prosesseista sijoituspalveluyrityksiin kohdistuvien tai niiden muille aiheuttamien riskien tunnistamiseksi. Lisäksi sijoituspalveluyrityksellä on oltava käytössään riittävät sisäisen valvonnan mekanismit.

Sijoituspalveluyrityksen palkitsemisjärjestelmien ja -käytänteiden tulee olla sukupuolineutraaleja ja yhdenmukaisia hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelyiden on lisäksi oltava asianmukaisia ja suhteutettuja sijoituspalveluyrityksen liiketoimintamalliin ja toimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen.4

Taloudellisen jatkuvuuden ohella yksi uuden sääntelyn kantavista ajatuksista on avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen. Näin ollen IFR sisältää erinäisten, aikaisemmin osittain yrityksen sisäiseksi miellettyjen tietojen julkistamiseen liittyviä säännöksiä, jotka velvoittavat sijoituspalveluyritykset julkaisemaan kyseessä olevat tiedot soveliaaksi katsomassaan viestintäkanavassa samanaikaisesti vuositilinpäätöksen julkistamisen kanssa.

Sijoituspalveluyritysten on julkaistava IFR:n määrittelemässä laajuudessa muun muassa riskienhallintakäytänteisiinsä ja -tavoitteisiinsa, yhtiön johtoon, mahdolliseen riskikomiteaan, yhtiön omiin varoihin sekä palkitsemiskäytänteisiin ja palkitsemisen sukupuolineutraaliuteen liittyviä tietoja. 

Sijoituspalveluyritysten tulisi toimia proaktiivisesti ja suorittaa asianmukainen vaikutustenarviointi arvioidakseen muutosten vaikutus yrityksen pääoma-, raportointi- ja hallintovaatimuksiin.

Muuttuva sääntelykehys edellyttää sijoituspalveluyrityksiltä proaktiivisuutta

Uusi sääntely astuu voimaan 26.6.2021. Sijoituspalveluyritysten tulisi ennen tätä toimia proaktiivisesti ja suorittaa asianmukainen vaikutustenarviointi arvioidakseen muutosten vaikutus yrityksen pääoma-, raportointi- ja hallintovaatimuksiin.

Vaikutustenarviointi tulisi sisällyttää yrityksen edellä mainittuja seikkoja koskevaan dokumentaatioon. Lisäksi uuden vakavaraisuuskehyksen muuttuva sääntely tulisi huomioida sijoituspalveluyrityksen muissa sisäisissä ohjeissa ja politiikoissa, kuten palkitsemista ja sisäisiä prosesseja koskevassa dokumentaatiossa. 

Vuoden 2021 aikana on luvassa myös muita sijoituspalveluyrityksien arkeen vaikuttavia sääntelyuudistuksia. Marraskuussa voimaan tuleva EU:n joukkorahoitusasetus5  mahdollistaa sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välittävien, nykyisin sijoituspalvelulain mukaisen toimiluvan nojalla toimivien yritysten toiminnan harjoittamisen uuden joukkorahoitustoimiluvan nojalla.

Joukkorahoitusasetuksen voimaantulon myötä uuden toimiluvan alla toimiviin yhtiöihin ei lähtökohtaisesti sovelleta enää sijoituspalveluyrityksiä koskevaa lainsäädäntöä, vaan joukkorahoitusasetukseen sisältyviä vakavaraisuus-, hallinto-, tiedonanto- ja raportointisäännöksiä.

Asiantuntijamme apunasi

KPMG:n asiantuntijatiimi koostuu kokeneista finanssialaa koskevaan lainsäädäntöön ja käytänteisiin perehtyneistä osaajista. Avustamme mielellämme kaikissa vakavaraisuussääntelyä ja sääntelyn noudattamista koskevissa kysymyksissä, arvioinneissa ja muissa toimenpiteissä. 

Siiri Luoma

Legal Counsel 

+358 40 650 1142

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Eeva Rakkolainen

Legal Counsel

+358 50 54 44 325

etunimi.sukunimi@kpmg.fi


1 Direktiivi (EU) 2019/2034 sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta 

2 Asetus (EU) 2019/2033 sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta

3 Sijoituspalveluyritysten vakavaraisuutta säännellään tällä hetkellä luottolaitosdirektiivissä ja EU:n vakavaraisuusasetuksessa (CRD IV/CRR) sekä MiFID II -direktiivissä ja MiFIR -asetuksessa.

4 IFD artikla 26 ja HE 16/2021, s. 11.

5 Asetus (EU) 2020/1503 yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista sekä asetuksen (EU) 2017/1129 ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta