close
Share with your friends
kite-in-sky

Pilvitransformaatio - avaimet muutokselle

Pilvitransformaatio - operointimallin muutos

Operointimalli on oleellinen tekijä pilveen siirtymisen hyötyjen realisoimisessa. Pilvitransformaation aikana tarvitaan usein sekä nykyistä toimintamallia että erillistä pilvioperointimallia. Transformaation myötä on todennäköistä, että käytetyn operointimallin jokaiseen osa-alueeseen, kuten toimitus-, hallinta- ja hankintamalliin, liiketoimintaprosesseihin sekä informaationhallintaan, tullaan tarvitsemaan muutoksia.

Pelkästään päätös siitä, hankitko uutta pilviosaamista nykyiseen organisaatiorakenteeseen, luotko uuden pilviorganisaation vai jonkinlaisen hybridiratkaisun, on merkittävä. Päätös käytännössä määrittää, pitääkö saman henkilöstön toimia yhden vai kahden operointimallin mukaisesti. Päätös vaikuttaa samalla myös siihen, miten pilviosaaminen rantautuu organisaation eri rakenteisiin. Kaikissa vaihtoehtoisissa ratkaisuissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Hallintamallin ketteryydellä on merkitystä

Koska yrityksellä on pilvessä käytännössä rajaton kapasiteetti käytössä, tulisi pilvessä toimittaessa hallintamallin olla erilainen kuin omissa konesaleissa. Perinteisesti konesaleissa rajallisen kapasiteetin takia hallintamallin on oltava kontrolloivampi ja rajoittavampi kuin pilvessä, jotta resurssit eivät lopu kesken. Kun halutaan hyötyä pilven ketteryydestä, tulee hallintamallia muuttaa merkittävästi. Eikä sekään yksinään riitä, vaan myös päätöksenteon on oltava ketterää ja päätökset on pystyttävä tekemään mahdollisimman lähellä operatiivista toimintaa, koska siellä on paras ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä

Jos kaikki päätökset tehdään johdossa, ei pilven mahdollistamasta ketteryydestä välttämättä saada mitään hyötyä. Mikäli ylätason kontrolli halutaan säilyttää kaikessa, voidaan varmasti säästää rahaa, mutta samalla liiketoiminnan kehittäminen hidastuu. Sopivan tasapainon löytäminen ei ole helppoa, eikä tähän ole yhtä oikeaa ratkaisua.

Mahdollisten ylätasolta haluttavien päätösten osalta tilannetta voidaan kuitenkin nopeuttaa varmistamalla päätöksenteon ja automaation kulkevan käsi kädessä. Kun johto on tehnyt päätöksen, se etenee automaatiolla suoraan toteutukseen, eikä erillisiä manuaalisia sähköpostikeskusteluja tai -kuittauksia enää tarvita. 

Kontrolli vs. ketteryys

Tämä kontrollin ja ketteryyden välinen tasapainoilu koskee pilvitransformaatioissa merkittävästi myös prosesseja. Kun suurin osa toimenpiteistä on pilvessä helposti automatisoitavissa erittäin tehokkailla työkaluilla, on prosessit ja niiden automatisoinnin tasot mietittävä tarkemmin. Pilvessä kontrollit tulisi luoda automaattisiksi, aikaisempien ihmislähtöisten kontrollien sijaan. Jo tämä muuttaa prosesseja merkittävästi.

Kontrollien lisäksi erityishuomiota tulisi kiinnittää kustannustenhallintaprosessiin sekä pilvialustan pitämiseen ns. ”Evergreen IT” -periaatteen mukaisena, johtuen pilvialustojen jatkuvasta muutoksesta.

Työkalut

Työkalujen osalta pilvialustat tarjoavat todella hyviä ratkaisuja monenlaisiin tarpeisiin ja niiden käyttämisestä saa varmasti paljon hyötyjä, mutta samalla sitoo itseään enemmän ja enemmän valittuun alustaan. Toisaalta yrityksesi ei tarvitse sitoutua näihin työkaluihin tai tehdä suuria investointeja niihin, kuten omien konesalien työkaluihin usein saattaa olla tarpeen. Siksi niistä luopuminenkin onnistuu yleensä halutussa aikataulussa ja ilman tehtyjen investointien menettämistä. Haluan muutaman konkreettisen esimerkin avulla avata sitä, miksi työkalujenkin osalta on paljon mietittävää, kun siirrytään pilveen.

Esimerkiksi voisi ottaa yritysten raportointitarpeet. Usein yritysten käytössä on rajallinen määrä raportointityökaluja ja niiden vaatimat palvelimet tekevät raportit öisin seuraavaa työpäivää varten. Tällöin maksat palvelimista ja lisensseistä läpi vuoden riippumatta siitä, käytetäänkö raportteja. Vaihtoehtoisesti raportti voitaisiin tehdä vasta siinä vaiheessa, kun joku sitä tarvitsee. Tällöin henkilö (tai kone) saisi reaaliaikaisen tilannekuvan, palvelimista ja lisensseistä maksettaisiin vain raportin luonnin käyttämältä ajalta ja välineenä voitaisiin käyttää juuri sitä työkalua, joka tekee kyseisen raportin tehokkaimmin. Parempi ratkaisu voi siis olla kustannustehokkaampikin.

On myös tilanteita, joissa aiemmin käytössä olevaa työkalua ei voi käyttää pilvessä. Esimerkiksi yrityksillä on usein käytössä työkalu, jonka avulla seurataan, kuinka monta palvelinta heillä on käytössään minäkin hetkenä. Perinteisessä konesalissa tämä tieto saattaa pitää paikkaansa päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Mutta soveltuuko kyseinen työkalu käyttöön vielä, kun operoidaan pilvessä? Pilvessä aktiivisten palvelimien lukumäärä voi muuttua useita kertoa minuutissa, etkä edes tiedä, mikä palvelimen käyttöjärjestelmä on tai paljonko sillä on käytössään resursseja kuten päämuistia ja prosessointitehoa.

Pilvistrategia ja arkkitehtuuri

Valitsemallasi pilvistrategialla on merkittäviä vaikutuksia operointimallisi lisäksi järjestelmäarkkitehtuuriisi. Liiketoiminnalle kriittisten järjestelmien pilveen siirtämisen yhteydessä on hyvä miettiä etukäteen, kuinka järjestelmä siirretään sieltä muualle eli laaditaan niin sanottu exit-strategia. Eteen saattaa nimittäin tulla tarve vaihtaa valittu pilvialusta toiseen. Näin voi käydä esimerkiksi lainsäädännöllisistä syistä (U.S.CLOUD Act on aiheuttanut keskusteluita) tai pilvipalveluntarjoajan strategisten päätösten seurauksena. Palveluntarjoaja saattaa esimerkiksi lähteä kehittämään palveluaan suuntaan, jossa se ei enää vastaa yrityksesi tarpeisiin.

Yritys saattaa myös päättää, ettei se halua sitoutua mihinkään yksittäiseen pilvitarjoajaan esimerkiksi tunnistettujen riskien perusteella. Silloin tavoitteena on varmistaa, että toiminnot voidaan siirtää pilvestä pois mahdollisimman helposti. Näissä tapauksissa yritykset usein suosivat konttiteknologioita. Ne ovat kyllä tehokkaita ratkaisuja, mutta riippuen käyttötarkoituksista ja tarpeista, voisi tarjolla olla parempiakin. Usein kun tavoitellaan maksimaalista liiketoimintahyötyä pilvestä, ovat kustannukset korkeat ja pois alustalta pois siirtyminen vaikeaa, mutta ei aina. Alla oleva kuva pyrkii kuvastamaan tätä ristiriitaa. Tässä onkin hyvä miettiä sopivaa tasapainoa esimerkiksi järjestelmän kriittisyyden mukaan.

pilvistrategia-ja-arkkitehtuuri

Pilvessä tarjolla olevaa kapasiteettia tulisi käyttää kuten sähköä kotonasi. Käytät molempia juuri sen verran, kuin tarvitset kyseisenä ajanhetkenä, etkä sitoudu useammaksi vuodeksi maksamaan turhasta kapasiteetista. Tämä johtaa siihen, että tavoitteellisesti jokaisen komponentin jota pilvialustalla käytetään, tulisi pystyä skaalautumaan nollan käyttäjän kuormasta aina miljooniin käyttäjiin ilman erillisiä toimenpiteitä

Jos ratkaisussa on erotettu data ja laskenta (compute) toisistaan ja rakennettu ns. shared nothing -arkkitehtuureja suosien tilattomia (stateless) palveluita, on edellä mainitun kaltaisen skaalautumisen toteuttaminen huomattavasti helpompaa. On kuitenkin hyvä huomioida, että se ratkaisu mikä oli optimaalinen kun palvelulla oli 100 aktiivista käyttäjää ei välttämättä ole optimaalinen kun sinulla on 1 000, 10 000, 100 000, 1 000 000, tai enemmän käyttäjiä. Mutta jos et ole valmis (mahdollisesti jatkuvasti) muuttamaan ratkaisujen arkkitehtuuria ja toteutusta, ei niitä välttämättä kannata siirtää pilveen.

 

Informaationhallinta

Kun viet datan pilveen, tulee informaationhallinnan näkökulmasta varmistaa, että yritykselläsi on automatisoidut kontrollit estämässä virheellisiä konfigurointeja. Konkreettisina esimerkkeinä voisi mainita Azure Blob Storagen, AWS S3:n, ja GCP Cloud Storagen, jotka ovat erittäin voimakkaita (ja mahdollisesti pilven aliarvostetuimpia) ratkaisuja esimerkiksi datan tallentamiseen ja verkkosivustojen tarjoamiseen loppukäyttäjillesi. Mutta ne ovat myös juuri ne ratkaisut, jotka virheellisesti konfiguroituna ovat vuosien saatossa aiheuttaneet erittäin vakavia tietovuotoja. Onneksi pilvialustojen virheellisten konfiguraatioiden estämiskyvykkyydet ovat parantuneet aikojen saatossa.

Mieti ainakin näitä kysymyksiä

  • Millä tavalla eri yksiköiden vastuita tulisi muuttaa siirtyessäsi pilveen ja miten järjestäydyt pilvitransformaation aikana ja sen jälkeen?
  • Miten varmistat, että valitut pilvialustojen teknologiat edistävät tavoitteitasi, eivätkä taistele tavoitteitasi vastaan?
  • Missä päätöksiä tehdään nyt ja missä niitä tulisi tehdä tulevaisuudessa? Miten aiot automatisoida päätöksentekoprosessin mahdollisimman pitkälle, jotta voit kehittää liiketoimintaasi mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti (time to market)?
  • Miten varmistat, että kustannukset pysyvät hallinnassa ja että käytät pilven kapasiteettia kuin sähköä, eli vain sen verran kuin juuri tällä hetkellä tarvitset? Huomioitko kustannuksissa vain kapasiteetin kustannukset, vai myös piilokustannukset, joita esimerkiksi IaaS -palvelimet aiheuttavat työprosessien ketteryyden ja nopeuden menettämisen muodossa?

Autamme mielellämme

Meillä on paljon osaamista ja tuemme organisaatiotasi mielellämme strategiaan liittyvissä kysymyksissä, muutoksen johtamisessa sekä pilviratkaisuihin liittyen. Otathan yhteyttä, mikäli artikkeli herätti kysymyksiä!

 

Markku Manner Head of Cloud & CIO +358 20 760 3274 etunimi.sukunimi@kpmg.fi