close
Share with your friends

Ammatillisen koulutuksen julkisrahoituksen käsittely kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä

Kilan lausunto

Kirjanpitolautakunnan rahoituksen jaksottamiseen liittyvä lausunto on julkaistu.

Lisätietoja

Kirsi Aromäki

Yleishyödylliset yhteisöt

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Monelle yhdistykselle ja toiminnalliselle säätiölle julkisyhteisöiltä, kuten eri ministeriöiltä, saatu rahoitus on keskeinen osa toiminnan rahoitusta. Avustuksia haetaan ja myönnetään erilaisiin käyttötarkoituksiin ja niiden kirjanpitokäsittely ja esittämistapa määräytyvät käyttötarkoituksen mukaisesti. Tilinpäätöksiä valmistellessa onkin jälleen ajankohtaista palauttaa mieliin ulkopuolista rahoitusta koskevat jaksottamissäännöt.

Ohjeistusta avustustuottojen tulouttamiseen ja käsittelyyn kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä haetaan Kirjanpitolautakunnan lausunnoista. Pääsääntönä avustustuottojen jaksotuksessa tilinpäätöksessä on, että yhdistykselle tai säätiölle myönnetyt avustukset kirjataan tulona sen tilikauden tuotoksi, jonka aikana avustukset on lopullisesti saatu. Kuitenkin esimerkiksi erillisistä projekteista tai hankkeista aiheutuneiden menojen kattamiseen saadut avustukset tuloutetaan vasta sitten, kun projekteista tai hankkeista aiheutunut meno kirjataan kuluksi. 

Kirjanpitolautakunnan rahoituksen jaksottamiseen liittyvä lausunto julkaistiin marraskuussa 2020 (KILA 2020/2008)

Lausunto liittyy ammatillisen koulutuksen julkisrahoituksen käsittelyyn kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Lausuntopyynnössä pyydettiin ottamaan kantaan ammatillisen koulutuksen lisäsuoritepäätöksen kirjanpitokäsittelyyn.

Keskeistä lausunnossa on erottaa toisistaan valtionosuudet sekä tiettyyn käyttötarkoituksiin kohdennetut valtionavustukset. Yleiskatteiset valtionosuudet jaksotetaan vakiintuneesti myöntövuodelle, kun taas kohdennetut valtionavustukset jaksotetaan sille tilikaudelle, jolloin hyväksytyt menot ovat syntyneet ja näin ollen lopullinen oikeus saatuun avustukseen. Lausuntopyyntö koski nimenomaan OKM:n lisämäärärahaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2020) 3 a luvun 32 e §:n mukaisesti perusrahoituksen harkinnanvaraiseen korotukseen eli kyseessä on yleiskatteisen valtionosuuden korotus.  

Haettavana oleva rahoitus on laskennallinen ja saajalleen lopullinen eli sitä ei tarkisteta myöhemmin toteutuneiden tavoitteiden tai syntyneiden kustannusten mukaisesti. Hakijan tulee kuitenkin hakemuksessaan esittää arvio mm. siitä, kuinka paljon lisärahoituksella on tarkoitus lisätä henkilöstömäärää ja opetustunteja. Kerättävän seurantatiedon perusteella arvioidaan koulutuksen järjestäjän aikaansaamia tuloksia suhteessa saatuun lisärahoitukseen ja hakemuksessa esitettyyn suunnitelmaan lisärahoituksella palkattavien opettajien ja ohjaajien määrästä. Mikäli opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrää ei riittävässä määrin kyetä lisäämään, tämä voi alentaa seuraavien vuosien mahdollista lisärahoitusta. Vaikka koulutuksen järjestäjä ei olisi onnistunut asetetuissa tavoitteissa, lisärahoitusta ei tarvitse palauttaa. Lisärahoituksen käyttö ei myöskään ole sidottu rahoituksen myöntämisvuoteen eli sitä on mahdollista käyttää myös tulevina vuosina ja lisätä näin ollen vaiheittain esimerkiksi palkattavien opettajien määrää.

Hakemuksessa kyseessä ollut ammatillisen koulutuksen lisärahoitus on saajalleen lopullista eli sitä ei tarvitse palauttaa, vaikka hakemuksessa esitetyt tavoitteet ja arviot eivät täyttyisi. Tämän perusteella lautakunnan mukaan lisärahoitus merkitään kokonaisuudessaan tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana sitovasti syntynyt oikeus lisärahoitukselle on saatu. Käytännössä sitovan oikeuden syntymisvuosi ilmenee avustuspäätöksestä. Suorituksen maksuajankohdalla ei ole merkitystä tulouttamisen kannalta eli kun avustuspäätös on saatu vuodelle 2020, avustus tuloutetaan täysimääräisesti tilinpäätökseen 31.12.2020, vaikka maksu olisi tapahtunut kokonaan tai osittain vasta vuoden 2021 puolella. 

Tuloutusperiaate on aiheuttanut runsaasti keskustelua

Vaikka vuoden 2020 lausunto on Kirjanpitolautakunnan aikaisemman lausunnon (1983/666) mukainen, on tuloutusperiaate aiheuttanut runsaasti keskustelua ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoituspäätökset saatiin vasta vuoden 2020 lopulla, jolloin avustustuottoa vastaavia kuluja ei ehtinyt kertyä samalle vuodelle. Kun lisärahoituspäätös Kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan tulee tulouttaa vuodelle 2020, saattaa vuoden 2020 tilinpäätös näin ollen muodostua ylijäämäiseksi.

Pysyvän rahoituksen määrä ei ole viime vuosina kasvanut ja tästä syystä koulutuksen järjestämiseen on saatu tilanteen mukaan erillisiä lisämäärärahoja sekä avustuksia. Toiminnan suunnittelu ja budjetointi monella toimijalla on käynyt vaikeammaksi perusrahoituksen pienentyessä ja rahoitusta on vaikeampi myös ennakoida kuin aikaisemmin. Vuoden lopussa saatavat lisärahoituspäätökset sekoittavat näin ollen sekä kuluneen vuoden että tulevan vuoden talousarviot. Tilinpäätöksen tulee kuitenkin antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti ja se toteutuu mm. noudattamalla kirjanpitoa säänteleviä lakeja ja asetuksia sekä hyvää kirjanpitotapaa, kuten Kirjanpitolautakunnan lausuntoja.

Oikean ja riittävän kuvan saamiseksi kirjanpidon tietoja täydennetään tarvittaessa antamalla lisäinformaatiota toimintakertomuksessa ja liitetiedoissa. Tilikauden 2020 liitetiedoissa onkin hyvä kertoa, minkälaista rahoitusta saatiin kuluneen vuoden aikana, miten se vaikutti tuloksen muodostumiseen sekä miten se tulee vaikuttamaan myös tulevan vuosien kehitykseen. 

© 2021 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved.


For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://home.kpmg/governance

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö