close
Share with your friends

Ulkomaisen yhteisön yleinen verovelvollisuus johtopaikan perusteella

Muutoksia ulkomaisen yhteisön verovelvollisuuteen

Hallitus on antanut esityksen, jonka mukaan ulkomainen yhteisö voi olla yleisesti verovelvollinen Suomessa sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta lähtien.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että Suomessa yleisesti verovelvollisena pidettäisiin myös ulkomaista yhteisöä, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Hallitus antoi esityksensä (136/2020 vp) torstaina 1. lokakuuta.

Aikaisemmin ulkomaisen yhteisön johtopaikka on voinut aktualisoida Suomen verotusoikeuden ulkomaisen yhteisön tuloon vain silloin ja siltä osin, kun johtopaikka on muodostanut Suomeen kiinteän toimipaikan.

Tosiasiallisen johtopaikan määritelmä on lavea: esityksen mukaan tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset. Tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon myös muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet.

Lakimuutoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Sitä sovelletaan pääsääntöisesti ensimmäisen kerran verovuoden 2021 verotuksessa. 

Mitä suomalaisten kansainvälisten konsernien on syytä ottaa huomioon?

Lakimuutoksella on yhtymäkohtia muun muassa EU-oikeuteen, verosopimusoikeuteen ja Suomen väliyhteisölainsäädäntöön. Vaikutukset ulottuvat kaikille toimialoille, myös esimerkiksi sijoitusrahastotoimintaan sekä holding- ja sijoitusyhtiöihin. 

Suomalaisissa kansainvälisissä konserneissa voi olla aiheellista ryhtyä yleisesti arvioimaan ja tarkistamaan konsernin organisaatiorakennetta dokumentaatioineen silmällä pitäen erityisesti seuraavia näkökohtia:

 

  1. Ulkomailla sijaitsevat konserniyhtiöt: Yleinen verovelvollisuus voi syntyä Suomeen esimerkiksi silloin, jos konserniyhtiön johtopaikka on suomalaisessa emoyhtiössä. Arvioinnissa on merkityksellistä erottaa konsernin johtaminen (esim. strateginen johtaminen ja ohjaus) nimenomaisen konserniyhtiön toiminnan (liiketoiminnan, toimialan) johtamisesta. Pörssiyhtiössä tavanomaisen konserniohjauksen intressissä tapahtuvan, emoyhtiön konsernijohtoon kuuluvien toimihenkilöiden hallitustyöskentelyn ulkomaisen tytäryhtiön hallituksessa ei pitäisi synnyttää tosiasiallista johtopaikkaa.
  2. Konsernin holding-yhtiö: Yleinen verovelvollisuus voi syntyä Suomeen myös esimerkiksi silloin, jos konsernin holding-yhtiön johtopaikka on suomalaisessa emoyhtiössä. Ulkomaisen holding-yhtiön tosiasiallisen johtopaikan ei pitäisi perustua pelkästään omistajuuteen, mutta on epäselvää, kuinka aktiivista ulkomaisen yhteisön toiminnan tulee olla, jotta sitä voidaan katsoa ”johdettavan”. Esityksessä mainitaan, että jos yhteisön ainoana toimintona on osakkeiden omistus, arvioinnissa voidaan ottaa huomioon muun muassa se, missä tehdään osakkeiden rahoittamis- ja investointipäätökset sekä päätökset koskien osakeoikeuksien käyttöä. Holding-yhtiöihin liittyy epävarmuustekijöitä.
  3. Ulkomaisen yhteisön tappio. Ennen yleisen verovelvollisuuden alkamista syntyneet tappiot eivät ole Suomen verotuksessa vähennyskelpoisia, ellei ulkomaisella yhteisöllä ole ollut ennen yleisen verovelvollisuuden alkamista Suomessa kiinteää toimipaikkaa, jolle on vahvistettu Suomessa tappioita ja tappioita ei ole vähennetty ulkomaisen yhteisön perustamisvaltiossa. On siis mahdollista, että ulkomaisen yhteisön perustamisvaltion sääntelystä riippuen aikaisemmin kumuloituneet tappiot menetetään.

Yleiset vaikutukset

Tosiasiallisen johtopaikan synnyttämällä yleisellä verovelvollisuudella voi olla ainakin seuraavia vaikutuksia:

  1. Tilanne saattaa synnyttää verosopimusoikeudellisen asuinvaltiokonfliktin (kaksoisasuja), jonka ratkaisu edellyttää veroviranomaisten keskinäistä sopimusmenettelyä ja joka ääritilanteessa voi synnyttää lopullista kaksinkertaista verotusta; 
  2. Verotusoikeuden menetys ulkomaisen yhteisön perustamisvaltiossa saattaa laukaista kyseissä valtiossa exit-verotuksen; ja
  3. Toisaalta asuinvaltion verotusoikeuden siirtyminen voi tarkoittaa myös sitä, että ulkomaisen yhteisön perustamisvaltioon syntyy kiinteä toimipaikka.

Lisätietoja:

Sanna Laaksonen

+358 20 760 3417

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Timo Torkkel

+358 20 760 3370

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Aki Kokko

+358 20 760 3803

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

© 2021 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved.


For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://home.kpmg/governance

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö