close
Share with your friends

Suomi alkaa verottaa täältä johdettuja ulkomaisia yrityksiä

Suomi laajentaa ulkomaisten yritysten verotusoikeuttaan

Moni suomalaisyrittäjä on perustanut ulkomaille yrityksiä, joita Suomi voi pian verottaa. Suomi laajentaa nimittäin ulkomaisten yritysten verotusoikeuttaan ja ulkomaille rekisteröityjä yhtiöitä voidaan verottaa jatkossa täällä, jos yhtiön tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.

Lisätietoja

Kirsi Adamsson

Perhe- ja kasvuyritykset

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Juuri julkaistussa hallituksen esityksessä ehdotetaan tuloverolain muutosta siten, että ulkomaista yhteisöä pidettäisiin jatkossa Suomessa yleisesti verovelvollisena, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee täällä. Yleisesti verovelvollisuus tuo lähtökohtaisesti ulkomaisenkin yhtiön maailmanlaajuisten tulojen verotusoikeuden Suomelle.

Tosiasiallisen johtopaikan määritelmä

Hallituksen esityksen (HE 136/2020 vp) mukaan ulkomaisen yhteisön tosiasiallisella johtopaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään. Tällä tarkoitetaan muun muassa hallituksen kokousten sijaintipaikkaa tai muun vastaavan päätöksentekoelimen toimipaikkaa. Video- ja etäkokousten osalta tosiasiallisen johtopaikan sijaintia arvioitaessa tarkastellaan paikkaa, josta mainittuun videokokoukseen on maantieteellisesti liitytty. Tämä voi johtaa tulkinnanvaraisiin tilanteisiin ja tällöin tosiasiallisen johtopaikan sijainnin arvioinnissa otetaan myös huomioon esim. pääkonttorin sijainti sekä paikka, jossa toimeenpaneva johto toimii. Yhtiön organisatorisesti ja taloudellisesti tosiasiallisen toiminnan painopisteen maantieteellinen sijainti voi myös ratkaista.  Hallituksen tosiasiallinen päätöksentekorooli voi kuitenkin vaihdella yrityskohtaisesti. 

Moni Viroon perustettu yritys pian verolle Suomessa

Muutoksen taustalla on tavoite varmistaa esimerkiksi vain verotussyistä perustettujen ja ilman aitoa etabloitumista, edelleen Suomesta johdettujen yritysten verotulojen kerryttäminen Suomeen. Tämä voi koskea esimerkiksi suomalaisyrittäjien ulkomaille perustamia sijoitus- tai holdingyhtiöitä. Moni suomalaisyrittäjä perusti aikoinaan Viroon verotussyistä yrityksen, koska siellä yhtiöverotus lykkääntyy voitonjakohetkeen, ja niin sanotusta normaalituloksesta ei makseta lainkaan yhteisöveroa. Taustalla on saattanut olla tarkoitus välttää Suomen verotus ja aito yritystoiminnan harjoittaminen Virossa silloin, kun yrityksen toimintaa on kuitenkin tosiasiassa johdettu Suomesta käsin. Nyt nämä yritykset tulevat verotettaviksi myös Suomessa. Suomen solmimissa verosopimuksissa on myös kiinteän toimipaikan määritelmä, joka luo verotusoikeuden kiinteästä toimipaikasta saatavasta tulosta sijaintivaltiolle. Ulkomaisille yhtiöille on voinut jo nykyiselläänkin muodostua kiinteä toimipaikka Suomeen, ja se on ollut tällöin verovelvollinen siihen kohdistuvasta tulosta tänne. Näihin tilanteisiin on usein puututtu verotarkastusten ja muun verovalvonnan kautta. Tuleva lakimuutos tuo Suomelle selvemmin verotusoikeuden jo suoraan kansallisen lainsäädäntömme nojalla.

Vaikutukset yrityksille?

Ulkomaille rekisteröidyt yritykset eivät tähän asti ole olleet kuitenkaan Suomessa yleisesti verovelvollisia.  Vastaavanlaisia yhtiön johtopaikkaan perustuvia yleisen verovelvollisuuden määritelmä on käytössä monessa muussa maassa, kuten esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa. Lain muutos saattaa johtaa tilanteisiin, joissa ulkomaille perustettua yritystä pidetään jatkossa verovelvollisena sekä ulkomailla, että Suomessa. Jatkossa verosopimustilanteissa tällaisen kaksoisasumiskonfliktin ratkaisu kuitenkin selkiytyy, sillä tosiasiallisen johdon sijaintipaikka ratkaisee sen, kumpi maa on verosopimuksessa tarkoitettu asuinvaltio. Näin ollen Suomi olisi jatkossa useammin verosopimuksen mukainen asuinvaltio. Verosopimus taas antaa asuinvaltiolle usein laajemman oikeuden tulojen verottamiseen, mutta toisaalta velvoittaa kahdenkertaisen verotuksen poistamiseen siinä sovitun menetelmän mukaisesti.

Muutos lisää hallinnollista byrokratiaa, sillä Suomessa yleisesti verovelvollisilta ulkomaisilta yrityksiltä edellytetään Suomeen rekisteröityjen yritysten tapaan muun muassa kirjanpidon ja veroraportoinnin järjestämistä veronalaisen tulon määrästä riippumatta. Näin ollen muutoksella on vaikutusta myös puhtaisiin holding-yhtiöihin. Muutos voikin aiheuttaa myös tarpeen järjestellä toimintoja uudelleen tai harkita turhien rakenteiden purkamista.

Myös kansainvälistyvien PK-yritysten on tärkeää huomioida entistä suunnitelmallisemmin, millä resursseilla kansainvälistymistä rakennetaan ja miten toiminnot eri maissa järjestetään. Samoin on tärkeää arvioida, miten hallituskokoonpanot ja tosiasiallinen ulkomaisen toiminnan johtaminen organisoidaan ja missä kokoukset pidetään, jotta uudesta sääntelystä ei aiheutuisi yrityksille ennakoimattomia veroseuraamuksia. Muutosten on tarkoitus astua voimaan jo vuoden 2021 alusta. Siirtymäajan mukaan ETA-alueelle rekisteröityjä yhtiöitä aletaan verottaa Suomessa vuonna 2023 johtopaikan perusteella. 

© 2021 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved.


For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://home.kpmg/governance

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö