close
Share with your friends

Milloin yrityssaneeraus kannattaa? Neuvot yritystoiminnan tervehdyttämiseen

Milloin yrityssaneeraus kannattaa?

Koronavirus on ajanut useat toimialat ahtaalle. Kassavirran kutistuessa mutta samalla kiinteiden kulujen juostessa yhä useammalla yrityksellä on tullut eteen tilanne etsiä uusia keinoja hallitsemattomaksi kasvaneen velkamäärän hoitamiseen. Yrityssaneerauksella voidaan auttaa yritys ”kuilun yli” uuteen koronan jälkeiseen liiketoimintaympäristöön.

Tero Piisi

Liikejuridiikan asiantuntija

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Yrityssaneerauksessa yrityksen liiketoimintaa ja velkoja järjestellään siten, että sillä olisi mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja velkojat saisivat yritykseltä olevat saatavansa mahdollisimman suurelta osin perittyä.

Yrityssaneeraukseen tulee hakeutua riittävän aikaisessa vaiheessa, kun yrityksellä on vielä kassavirtaa, jolla se voi selviytyä saneerausmenettelyn aikaisista juoksevista kuluistaan ja saneerausmenettelyn kustannuksista. Mikäli konkurssi on jo ovella, yrityssaneerauksesta harvoin on apua. 

Vaihtoehto konkurssille? Mitä yrityssaneeraus on ja mitä ei ole?

Yrityssaneerauksessa käräjäoikeuden määräämä velallisyhtiöön ja velkojiin nähden riippumaton ulkopuolinen selvittäjä laatii saneerausohjelmaehdotuksen, joka esitetään velkojien hyväksyttäväksi. Menettelyssä on siis velkojilla pääasiallinen päätösvalta järjestelyn toteuttamisen ehdoista.

Selvittäjän tulee perehtyä yrityksen liiketoimintaan ja saada käsitys yrityksen nykytilasta ja mahdollisista toimenpiteistä, joilla yritys voidaan pelastaa. Selvittäjän tulee saada käsitys velkaantumisen syystä ja yrityksen rakenteellisista ja liiketoiminnallisista tekijöistä, jotta voidaan arvioida, onko niiden järjestelemisellä mahdollisuus kääntää yrityksen kassavirta positiiviseksi.

Yrityssaneeraus ei ole vaihtoehto konkurssille. Mikäli ylivelkaisuutta ei pystytä yrityssaneerauksella parantamaan, saneerausmenettelyä ei tule aloittaa. Lain lähtökohta on, että saneerausohjelman pitää tuottaa saneerausvelkojille parempi realisointitulos saatavilleen kuin konkurssissa.

Yrityssaneerauksessa yrityksen johto ei menetä toimivaltuuksiaan, vaan jatkaa yhtiön liiketoimintaa. Selvittäjä huolehtii yrityksen johdon tukemana saneerausohjelman laatimisesta. Tämäkin eroaa konkurssista, jossa pesänhoitaja astuu yrityksen johdon tilalle.

Perintä- ja maksukielto rauhoittaa tilannetta

Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen käräjäoikeudessa antaa yritykselle suojaa velkojien perintä- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä kohtaan. Saneerausvelan periminen ja maksaminen ei vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ole sallittua siitä hetkestä lähtien, kun käräjäoikeus on päättänyt aloittaa saneerausmenettelyn. Poikkeuksellisessa tilanteessa käräjäoikeus voi määrätä maksu- ja perintäkiellon väliaikaisena jo hakemuksen jättämisen jälkeen.

Maksu- ja perintäkiellolla siis jäädytetään tilanne saneerausmenettelyn piiriin kuuluvien velkojen osalta saneerausohjelman laatimisen ja käsittelyn ajaksi.

Yrityssaneerauksen mahdollistamat tervehdyttämistoimet


1. Vaikutus sopimussuhteisiin

Yrityssaneerauslaki antaa mahdollisuuden velallisyritykselle päättää eräitä sopimuksia poikkeavin ehdoin.

Saneerausmenettelyn alkaessa yritykselle syntyy oikeus irtisanoa vuokrasopimus tai vuokrausluottosopimus kahden kuukauden irtisanomisajalla riippumatta sopimusehtojen mukaisesta päättämistavasta. Näin ollen myös määräaikainen sopimus voidaan päättää irtisanomisajan kuluttua. Sopimuksen ennenaikaisen päättämisen johdosta vuokralle antaja on oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen aiheutuneesta vahingosta.

Niin ikään saneerausmenettelyn nojalla tehtäviin työsuhteiden päättämisiin sovelletaan kahden kuukauden irtisanomisaikaa, vaikka työntekijän irtisanomis- tai työsopimusaika muutoin olisi pidempi.

 

2. Maksuaikojen muutokset

Vaikka maksuajan lykkäys on verrattain lievä toimenpide, sillä voidaan saavuttaa merkittävä hyöty velallisyrityksen kassa-ahdinkoon. Hyvässä tilanteessa voidaan onnistua rakentamaan saneerausohjelma, jossa muiden operatiivisten toimien ohella selvitään pelkällä maksuaikataulujen uudelleenjärjestelyllä eikä velan leikkausta aina tarvita. Tällöin velkojien tappioksi jäävät saneerausvelkaan kohdistuvat viivästyskorot maksuohjelman ajalta.

 

3. Velan leikkaus

Velkojen leikkaus on yleisin mielikuva yrityssaneerauksen tervehdyttämiskeinoista ja toimenpiteenä se onkin velkojan näkökulmasta epämieluisin. Vakuusvelkojan asema on parempi, sillä tällä on mahdollisuus saada vakuudesta suoritus velalle, mistä johtuen vakuusvelan pääomaa ei saneerauksessa leikata. Vakuusvelkoja ei voi kuitenkaan perintäkiellon aikana realisoida vakuutta.

Velan leikkausprosenttia määritettäessä verrataan arvioitua konkurssin jako-osaa saneerausohjelman velkojalle tuottamaan tulokseen. Saneerausohjelman hyväksyminen edellyttääkin, että velkojille ohjelman suorituksen aikana kertyvät suoritukset saneerausveloille ylittävät konkurssirealisaatiossa odotettavissa olevan määrän.

 

4. Yritys- ja rahoitusjärjestelyt

Osana tervehdyttämissuunnitelmaa tulee arvioida yritysjärjestelyjen tarve. Yrityksellä voi olla liiketoiminnan osa, joka ei kuulu sen ydinliiketoimintaan ja jonka heikko kannattavuus heikentää koko yrityksen toimintaa. Toisaalta sama toiminta voi olla toisen yritystoiminnan harjoittajan omistuksessa arvokas ja liiketoiminnan kaupalla voidaan saavuttaa molempia tahoja hyödyttävä ratkaisu. Myös konsernin sisäiset rakennejärjestelyt on syytä arvioida menettelyn kuluessa.

Lisärahoituksen hakeminen ei ole myöskään yrityssaneerauksen käynnissä ollessa poissuljettu vaihtoehto. Saneerausmenettelyn aikaisen lisärahoituksen mahdollistamiseksi velkojalla on tällaisen saatavan osalta etuoikeutettu asema tavallisiin konkurssivelkojiin nähden, mikäli velallisyritys myöhemmin menisi konkurssiin.

Eikö velkojien kanssa sopiminen riitä? Milloin lakisääteinen saneerausmenettely ja milloin vapaamuotoinen saneeraus?

Yksittäisten velkojien kanssa voi ja tuleekin neuvotella maksujärjestelyistä ongelmien ilmetessä. Vapaamuotoinen yrityssaneeraus perustuu yksinomaan velallisen ja velkojan kahdenvälisiin suhteisiin ja niissä tehtyihin sopimuksiin velan uudelleenjärjestelyistä. Vapaamuotoinen saneeraus ei ole kaikissa tilanteissa tehokkain, sillä monissa tapauksissa merkittävänä velkojana olevat julkisoikeudelliset velkojat eivät myönnä leikkauksia saataviinsa ilman tuomioistuimen vahvistaman saneerausohjelman määräystä.

Vapaamuotoisissa saneerauksissa on myös syytä huolehtia, että yksittäistä velkojaa ei suosita toisten kustannuksella. Tällöin on olemassa riski takaisinsaannista sekä rikoslaissa säädetystä velkojan suosinnasta.

Yrityssaneerauslain sääntelemä menettely on muodollisuudestaan huolimatta tehokas tapa osallistaa kaikki yrityksen velkojat mukaan prosessiin ja siinä saadaan velkojien tekemillä enemmistöpäätöksillä kaikki saneerausvelat samojen järjestelytoimien piiriin.

Vapaamuotoinen saneeraus taas on toimiva vaihtoehto silloin, kun velkojia on vain vähän ja neuvotteluyhteydet velkojiin ovat hyvät ja yrityksellä on tarvittavat resurssit saneeraussuunnitelman neuvottelemiseen ja laatimiseen velkojien kanssa.

Uuteen alkuun

Itse yrityssaneerausmenettely päättyy käräjäoikeuden vahvistamaan saneerausohjelmaan, jota yritys ryhtyy toteuttamaan. Saneerausohjelmassa on määritelty yksityiskohtainen maksuaikataulu kaikille ennen saneerausmenettelyn alkamista syntyneille veloille.

Kun yritys on hoitanut saneerausohjelmassa määritetyt velvoitteensa päätökseen, se vapautuu vastuista myös saneerausohjelmassa leikattujen velkojen osalta ja voi jatkaa yritystoimintaa terveeltä pohjalta.

Entä yrityksen maine?

Elämme poikkeuksellista aikaa ja on mahdollista, että pandemia ei poistu vielä hetkeen aikaan. Jotta välttyisimme suuremmalta konkurssiaallolta, tulee vallitsevassa tilanteessa tehdä kaikki voitava elinkelpoisen yritystoiminnan pelastamiseksi.  Yrittäjän ei tarvitse kokea epäonnistuneensa, mikäli hakee apua yrityksen talousvaikeuksiin yrityssaneerauksesta.

Onkin viimeistään nyt aika jo hylätä käsitykset, joiden mukaan yrityssaneeraukseen hakeutunut yrittäjä olisi epäonnistunut yrittäjä. Päinvastoin, erityisesti tässä ajassa se osoittaa, että yrittäjä uskoo liikeideaansa ja käyttää lain tarjoamaa keinovalikoimaa yrityksensä jatkuvuuden turvaamiseksi rajusti muuttuneessa markkinaympäristössä.

Konkurssia parempi vaihtoehto

Huolella hoidettu yrityssaneeraus on myös velkojalle pääsääntöisesti konkurssia parempi vaihtoehto. Yhtä tärkeää on etukäteen tunnistaa huolellisella tarkastelulla yrityksen tila ja saneerauksen onnistumisen edellytykset, jotta saneeraukseen valikoituisivat ne yhtiöt, joilla on mahdollisuus edetä asiassa vahvistettuun saneerausohjelmaan ja vielä ohjelman päätökseen saakka.

© 2020 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved.

KPMG International Cooperative (“KPMG International”) is a Swiss entity.  Member firms of the KPMG network of independent firms are affiliated with KPMG International. KPMG International provides no client services. No member firm has any authority to obligate or bind KPMG International or any other member firm vis-à-vis third parties, nor does KPMG International have any such authority to obligate or bind any member firm.

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö