close
Share with your friends

Muuttuva jätelainsäädäntö edistämään rakentamisen kiertotaloutta

Rakentamisen kiertotalouden edistäminen

Kiertotalous ja sen tuomat muutokset ovat olleet vähintään puheen tasolla jo pitkään arjessamme mukana. Viimeaikainen kehitys on osoittanut yhä vahvemmin, että myös toiminta kiertotalouden ympärillä lisääntyy. Lähes kaikkien toimijoiden on jatkossa kiinnitettävä kiertotalouden aiheuttamiin toimintaympäristön muutoksiin entistä suurempaa huomiota.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Kiertotalous tarkoittaa tavanomaisesta lineaarisesta markkinasta poikkeavaa toimintamallia, jossa tuotteiden ja materiaalien kiertoa pyritään maksimoimaan taloudessa mahdollisimman pitkään. Esitettyjen arvioiden mukaan maapallon raaka-aineista liki puolet käytetään rakentamiseen, ja 30 % kaikesta jätteestä syntyy rakennussektorilla. Rakentaminen on yksi suurimmista jätteen tuottajista myös Suomessa, joten tulevaisuudessa kiertotalouden merkitys varmasti kasvaa myös rakennus- ja kiinteistösektorilla. Muutos tulee vaikuttamaan niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoihin, ja toimialasta riippumatta myös tilaajatahot tulevat jatkossa vaatimaan yhä enemmän ympäristöarvojen huomioimista toiminnassa.

Ohjauskeinot lisääntyvät

Perinteisen lainsäädännön lisäksi kiertotaloutta on kansallisesti ohjattu erilaisilla lainsäädännön ulkopuolisilla ohjauskeinoilla, joita ovat mm. erilaiset hallinnolliset sitoumukset ja vapaaehtoiset sopimukset (esim. materiaalitehokkuus-sitoumukset, green deal -sopimukset sekä kiinteistön suunnittelun ja ylläpidon ympäristösertifikaatit).  Rakennusalalla kiertotaloutta tullaan jatkossakin edistämään myös lainsäädännön keinoin monella tasolla, joista esimerkkinä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus sekä rakennustuoteasetuksen tuleva muutos. Onkin ennakoitavissa, että lähivuosina alan toimijoita koskevat velvoitteet kiristyvät. Mahdollista on, että myös tuotteiden ekologisia ominaisuuksia koskeva sääntely sekä erilaiset taloudelliset ohjauskeinot lisääntyvät. Samalla moni tulkinnanvarainen asia varmasti myös selkeytyy. Yksi ajankohtaisin myös rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita koskeva kiertotalouteen liittyvä muutos on käynnissä oleva jätelain (646/2011) uudistus, jonka pääpaino on kierrätyksen lisäämisessä. Uudistuksen olennaisimmat vaikutukset liittyvät kierrätys- ja erilliskeräysvaatimusten tiukkenemiseen sekä selvilläoloon, kirjanpitoon ja tietojen antamiseen liittyvien velvoitteiden lisääntymiseen. 

Lakimuutokset voimaan vuoden 2021 alusta

EU:ssa hyväksyttiin kesällä 2018 ns. jätesäädöspaketti, jonka keskeisenä tavoitteena on mm. lisätä materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä. Jätesäädöspaketti sisältää neljä jätealan direktiiviä, joilla muutetaan jätealan keskeisiä direktiivejä. Jätedirektiivit tulisi saattaa jäsenvaltioissa voimaan viimeistään 5.7.2020. Kansallinen täytäntöönpano vaatii kuitenkin merkittäviä muutoksia jätelakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Muutoksia koskeva hallituksen esitys liitteineen on ollut lausuntokierroksella loppukevään aikana ja yllä olevasta poiketen lakimuutosten on ehdotettu astuvan voimaan 1.1.2021.  

Jätedirektiivin (2018/851) myötä jäsenvaltiot velvoitetaan ryhtymään toimiin jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Jatkossa jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti kannustaa jätettä tuottavia toimijoita mm. resurssitehokkaiden, kestävien, korjattavien tai kierrätettävien tuotteiden käyttöön ja perustamaan esimerkiksi rakennusmateriaaleille uudelleenkäyttöjärjestelmiä sekä vähentämään jätteen määrää ja haitallisuutta mm. rakentamisessa. Lisäksi rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot komissiolle jatkossa vuosittain nykyisen kolmen vuoden syklin sijaan. 

Pääurakoitsijalle lisävelvoitteita

Nykyisenkin jätelain sanamuodon mukaan lain tavoitteena on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Myös muu lainsäädäntömme (esim. ympäristönsuojelulaki) sisältää säännöksiä, joilla eri toimijoita velvoitetaan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä tuotteiden uudelleenkäytön edistämiseen. Voimassa olevan jätelain nojalla annetussa jäteasetuksessa (19.4.2012/179, 15 §) edellytetään rakennushankkeen suunnittelua ja toteuttamista siten, että käyttökelpoiset esineet ja aineet otetaan talteen ja käytetään uudelleen ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä. Olennainen muutos tämän osalta on, että hallituksen esitysluonnoksen liitteenä olleen asetusmuutoksia koskevan yhteenvedon mukaan uudistuksen myötä tämä velvollisuus tultaisiin sälyttämään rakennushankkeeseen ryhtyvän sijasta jatkossa hankkeen pääurakoitsijalle. Tämä tarkoittaa sitä, että pääurakoitsijan olisi tulevaisuudessa vastattava myös siitä, että rakennushankkeessa syntyvät rakennus- ja purkujätteet valmistellaan uudelleenkäytettäviksi, kierrätetään tai hyödynnetään muulla tavoin. Muutoin nykyiset vaatimukset erilliskerättävistä rakennus- ja purkujätteen jätelajeista säilyisivät ennallaan. 

Myös rakennus- ja purkujätteiden tilastointiin liittyy epävarmuustekijöitä, ja tiedonkeruuta on tarkoitus jatkossa parantaa muun muassa digitaalisin ratkaisuin. Esitöiden mukaan voimassa olevan rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoitteen (70 %) saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia. Myös toimijoihin kohdistuvia selvilläolo-, tiedonanto- ja kirjanpitovelvollisuuksia sekä viranomaisiin kohdistuvia velvollisuuksia tarkennetaan. Esimerkiksi rakennus- ja purkujätettä koskevan siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden kuljetusten seurannassa on tarkoitus siirtyä sähköiseen menettelyyn vuodesta 2022 lähtien. 

Erilliskeräysvelvoitteet lisääntyvät – lisääntyvätkö liiketoimintamahdollisuudet?

Uudistus vaikuttaa myös kiinteistöjen omistajien toimintaan lisääntyvien erilliskeräysvelvoitteiden sekä kiinteistöjen jätteenkuljetuksen järjestämisen osalta. Jätteiden erilliskeräysvelvoitteita on tarkoitus lisätä merkittävästi. Jatkossa lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet olisi kerättävä toisistaan erillään mm. uudelleenkäyttöön valmistelun, kierrätyksen tai muun hyödyntämisen helpottamiseksi. Keräys voitaisiin tarvittaessa toteuttaa tietyin edellytyksin myös yhdessä lähikiinteistöjen kanssa. Lain esitöiden mukaan erilliskeräystä koskevat vähimmäisvaatimukset on tarkoitus asettaa mahdollisimman samantasoisina asuinkiinteistöille sekä hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteen haltijoille. Myös rangaistussäännöksiä on tarkoitus tehostaa. Tulevaisuudessa jätelain rikkominen olisi rangaistavaa, mikäli toimija syyllistyy tavanomaiseen huolimattomuuteen nykyisen törkeän huolimattomuuden sijaan.  

Kiertotalouden uskotaan luovan rakennusalalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Aiemmin julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan kiertotalous voisi tuoda Suomeen jopa 5 000 uutta työpaikkaa ja lisätä n. 1,7 miljardia euroa bruttokansantuotteeseen. Nyt lainsäädännössä toteuttavien muutosten arvioidut yritysvaikutukset liittyvät ensisijaisesti liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksien kehittymiseen sekä yritysten hallinnolliseen tai sääntelyn aiheuttamaan taakkaan. Alustavien arvioiden perusteella uudistus tulee lisäämään mahdollisuuksia ennen kaikkea jätteenkuljetusalalla, mutta oletettavasti vähintään välillisiä vaikutuksia tulee olemaan myös laajemmin. 

Suomen strategisena tavoitteena on olla kiertotalouden edelläkävijä. Käynnissä oleva muutos tulee jollain aikavälillä koskemaan laajalti koko rakennus- ja kiinteistöalaa ja sillä tulee olemaan vaikutuksia todennäköisesti myös kiinteistösijoittajien toimintaan sekä kiinteistöjä koskeviin sopimussuhteisiin. Muutoksiin on hyvä varautua jo ennakolta ja muuttaa omaa toimintaa vastaamaan paremmin tulevia tarpeita. Vaikuttaa siltä, että edelläkävijät pärjäävät varmimmin myös tämän muutoksen edessä.

Miten voimme auttaa?

Toimintaympäristön muutokseen on hyvä valmistautua hallitusti. Voimme auttaa kaikissa muuttuvan sääntely-ympäristön myötä eteen tulevissa asioissa kuten sopimusmuutoksissa, ympäristölupa-asioissa, uusien liiketoimintamallien kehittämisessä ja esimerkiksi mahdollisten kiertotalousratkaisujen suojaamisessa sekä vastuullisuusvarmennuksissa ja -verifioinneissa. Asiantuntijoidemme avustuksella voimme suunnitella myös yhdessä tulevia hankkeita siten että kestävyysnäkökulma, liiketoiminnan tehostaminen sekä muuttuvan sääntelyn mukaiset vaatimukset tulevat huomioiduiksi. Lisäksi voimme tukea liiketoiminnan kehittämisessä mm. erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla. 

Olethan meihin rohkeasti yhteydessä ja tutustut myös ajankohtaisiin webinaareihimme!

Lisätietoja: 

Aleksi Lundén
Legal Counsel, Manager
p. +358207603036
etunimi.sukunimi@kpmg.fi

© 2020 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved.

KPMG International Cooperative (“KPMG International”) is a Swiss entity.  Member firms of the KPMG network of independent firms are affiliated with KPMG International. KPMG International provides no client services. No member firm has any authority to obligate or bind KPMG International or any other member firm vis-à-vis third parties, nor does KPMG International have any such authority to obligate or bind any member firm.

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö