Linjaus vastaanottavan yhtiön oikeudesta käyttää sulautuneen yhtiön jäsenvaltiossa syntyneet tappiot rajat ylittävän sulautumisen seurauksena
Korkein hallinto-oikeus antoi perjantaina 15.5.2020 useamman päätöksen (mm. KHO 2020:51), jossa oli kyse siitä, saiko sulautumisessa suomalainen vastaanottava yhtiö vähentää verotuksessaan sulautuneen yhtiön toisessa jäsenvaltiossa syntyneet tappiot, kun TVL 123 §:n edellytykset tappioiden siirtymisestä täyttyivät. Tarkemmin tapauksissa oli kyse siitä, olivatko sulautuneen yhtiön jäsenvaltiossa syntyneet tappiot Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla lopullisia.
Kaikissa tapauksissa korkein hallinto-oikeus torjui suomalaisen vastaanottavan yhtiön oikeuden vähentää sulautuneen yhtiön tappiot. Missään tapauksista suomalaisen vastaanottavan yhtiön ei katsottu näyttäneen tappioiden lopullisuutta. Unionin tuomioistuimen tuomion asiassa C-446/03, Marks & Spencer, mukaan tappiot ovat lopullisia tilanteessa jossa:
Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perustelut näyttävät rakentuvan kahteen keskeiseen näkökohtaan, jossa verovelvollisen näyttö oli riittämätön.
Ensimmäinen liittyy sulautuneen yhtiön varallisuusasemaan sulautumishetkellä. Varallisuusaseman perusteella ei ollut näytetty sitä, ettei sulautunut yhtiö olisi voinut saada asuinvaltiossaan tulevien vuosien aikana edes vähäisiä rahoitus- tai muita tuloja.
Toinen liittyy siihen, olisiko kolmas voinut ottaa huomioon sulautuneen yhtiön tappiot siinä tapauksessa, jos sulautunut yhtiö olisi myyty. Merkitystä ei ollut muun muassa sillä, olisiko sulautunut yhtiö menettänyt tappiot tällaisessa myyntitilanteessa tapahtuvan omistajanvaihdoksen seurauksena tai olisiko ostajaa liiketaloudellisista syistä johtuen todennäköisesti ollut.
Suomalaisten yhtiöiden, jotka suunnittelevat esimerkiksi toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan tytäryhtiön sulauttamista suomalaiseen konserniyhtiöön, on syytä tutustua päätöksiin huolella. Rajat ylittävään sulautumiseen liittyy korkeimman hallinto-oikeuden päätösten jälkeen EU-oikeuteen perustuvia erityisvaatimuksia, jotka eivät ole merkityksellisiä kotimaisten yhtiöiden välisessä sulautumisessa. On mahdollista, että edellytysten sisältöön tulee myöhemmässä oikeuskäytännössä muutoksia, koska niihin liittyy muun muassa EU-oikeuden tehokkuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen liittyviä ongelmia sekä kysymyksiä, jotka liittyvät verovelvollisen liiketaloudellisen päätäntävallan laajuuteen ja siihen, onko tappioilla hyväksyttävää käydä kauppaa liiketoimintansa lopettaneen yhtiön tilanteessa. Tällä hetkellä näyttötaakka tappioiden lopullisuudesta on erittäin korkea:
Jussi Järvinen
+358 20 7603 077
Timo Torkkel
+358 20 7603 370
Aki Kokko
+358 20 7603 803
etunimi.sukunimi@kpmg.fi
© 2021 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved.
For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://home.kpmg/governance