close
Share with your friends

Yrittäjät koronaepidemian maksajiksi?

Yrittäjät koronaepidemian maksajiksi?

Vihriälän työryhmän raportin mukaan julkisen talouden vakauttaminen koronakriisin jälkeen tulee vaatimaan kipeitä päätöksiä – myös verotuksen osalta.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Keskustelu listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verokohtelusta on jälleen virinnyt viime päivinä. Jo vappuna Helsingin Sanomien vieraskynässä ja ministeritason puheissa vaadittiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä.

Viime perjantaina 8. toukokuuta julkaistun ekonomisti Vesa Vihriälän vetämän työryhmän raportin liitteenä olleessa Timo Viherkentän laatimassa muistiossa ”Näkökohtia epidemian jälkeisen ajan veropolitiikasta” nostettiin esiin yhtenä mahdollisena budjettivajeen paikkaamiskeinona listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen puuttuminen.

Näkemykset listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristysmahdollisuuksista eivät ole mitenkään uusia, sillä viime vuosina vastaavanlaisia ajatuksia on tuotu esiin myös monissa muissa eri työryhmien raporteissa. Alkuvuodesta 2017 asian nostivat esiin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA yhteisraportissaan sekä valtiovarainministeriö omassaan.  Syksyllä 2019 puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön yritystukityöryhmä nosti mahdollisuuden esiin.

Huomionarvoista näissä kaikissa raporteissa, kuten myös Viherkentän muistiossa, on se, että osinkoverotuksen kiristämiskeinoksi on päädytty esittämään niin sanotun tuottovaatimuksen alentamista. Käytännössä siis sitä, että pääomatulo-osingon määrä laskettaisiin nykyisen kahdeksan prosentin nettovarallisuustuoton sijaan jollakin alhaisemmalla prosenttiosuudella. 

Yhtiön nettovarallisuuden merkitys kasvaa

Eri raporteissa tuottovaatimuksen alennusehdotukset ovat vaihdelleet 1-2 prosentista konkreettiseen neljään prosenttiin ”lähentyen sitä kautta markkinakorkoja”. Keino itsessään on kuitenkin kaikissa sama, mikä selittyy sillä, että mahdollisen muutoksen tekninen implementointi olisi suhteellisen helposti toteutettavissa (verrattuna koko osinkoverojärjestelmän uudistamiseen).

Toteutuessaan tuottovaatimuksen alentaminen nostaisi yhtiön nettovarallisuuden merkitystä varojenjaossa entisestään. Se myös korostaisi tarvetta selvittää vaihtoehtoisia varojenjakokeinoja osakkaan yhtiöstä nostaman tulon kokonaisverorasituksen optimoimiseksi.

KPMG:llä on asiakkaanaan noin 8 000 pk-yritystä, joille tarjoamme vero- ja lakipalveluita lähes sadan asiantuntijan valtakunnallisen, nimenomaan pk-yritysten avustamiseen keskittyneen tiimin voimin. Toteutamme vuosittain satoja omistajayrittäjien varojenjaon suunnitteluun ja rakennejärjestelyihin liittyviä toimeksiantoja. Pystymme tarjoamaan ratkaisulähtöisiä vaihtoehtoja ja olemme mielellämme mukana näissäkin keskusteluissa.

Lisätietoja:

Kirsi Adamsson

+358 20 760 3060

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Timo Partanen

+358 20 760 3318

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Ari Engblom

+358 20 760 3614

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Juho Lindvall

+358 20 760 3100

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

 

© 2020 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved.

KPMG International Cooperative (“KPMG International”) is a Swiss entity.  Member firms of the KPMG network of independent firms are affiliated with KPMG International. KPMG International provides no client services. No member firm has any authority to obligate or bind KPMG International or any other member firm vis-à-vis third parties, nor does KPMG International have any such authority to obligate or bind any member firm.

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö