Koronaviruspandemia vaarantaa tällä hetkellä miljoonien ihmisten terveyden. Virusta voidaan myös pitää ”mustana joutsenena”, joka uhkaa maailmantaloutta ja yritysten toimintaa.

Virus ja sen torjumiseen tarkoitetut viranomaistoimet aiheuttavat asiakaskadosta johtuvaa liikevaihdon romahtamista, työntekijöiden sairastumisista ja karanteeneista sekä komponenttipulasta johtuvia tuotannon seisahduksia ja muita taloudellisia häiriöitä. Viruksen ennakoidaan aiheuttavan vakavan maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman.

Monet yritykset soveltavat siirtohinnoittelumallia, jossa myynti- ja/tai tuotantotoimintaa suorittavat konserniyhtiöt ovat ns. vähäisen riskin toimijoita, joille siirtohinnoittelumallin mukaisesti korvataan niiden kustannukset ja markkinaehtoinen voittolisä päämiehen (usein emoyhtiö) kantaessa liiketoiminnan riskit. Vähäriskisyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin riskittömyys.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on merkittävä odottamaton riski, jonka perusteella yritysten on syytä arvioida, kuuluvatko esimerkiksi jonkin maan viranomaismääräyksistä tai työntekijöiden laajamittaisesta sairastumisesta tai lomauttamisesta aiheutuvat poikkeukselliset kustannukset päämiehen korvattaviksi. Myös aikaisempien vuosien datan perusteella laadittuihin verrokkihakuihin perustuvat voittolisät eivät ehkä olekaan markkinaehtoisia 2020 olosuhteissa, kun myös verrokkiyhtiöiden tulokset romahtavat.

Vastaavasti voidaan kysyä, hyötyykö toimintansa kokonaan tai osittain keskeyttänyt konserniyhtiö management-palveluista tai lisensioiduista aineettomista oikeuksista keskeytyksen aikana. Management fee ja rojaltiveloitusten perusteita on siten syytä arvioida, ja mikäli niille ei ole perusteita, keskeyttää tai alentaa veloitusta.

Vakiintuneesta siirtohinnoittelumallista poikkeaminen aiheuttaa aina siirtohinnoitteluriskin. Tappion näyttäminen esimerkiksi vähäriskisessä myyntiyhtiössä voi herättää veroviranomaisten mielenkiinnon. Toisaalta koronapandemian aiheuttamien poikkeuksellisten kustannusten jättäminen yksinomaan päämiehen kannettaviksi ilman harkittuja perusteluja voi myös olla riski.

Verotarkastusaktiivisuuden voidaan odottaa nousevan Suomessa ja muissa maissa jo yksistään koronapandemian aiheuttamien verotulojen menetysten ja yrityksille annettavien tukipakettien korvaamiseksi, mutta myös suunnitteilla olevien siirtohinnoittelulainsäädännön muutosten vuoksi.

Suomessa veroviranomainen rohkaisee yrityksiä keskustelemaan etukäteen siirtohinnoitteluun liittyvistä kysymyksistään. Vuoden 2020 poikkeustilanteen osalta tällaisille ennakollisille keskusteluille on enemmän tarvetta kuin koskaan.

Koronapandemian siirtohinnoitteluvaikutuksia arvioivien yritysten kannattaakin menetellä seuraavasti:

1. Arvioi pandemiasta aiheutuvat tappiot ja odottamattomat ja poikkeukselliset kustannukset.
2. Selvitä mille konserniyhtiölle mikäkin tappio ja kustannus kuuluvat konsernin sisäisiin sopimuksiin perustuvan riskien jakautumisen (mm. force majeur) perusteella.
3. Muodosta oma näkemys siitä, mitä väliaikaisia poikkeamia konsernin normaalista siirtohinnoittelumallista on vuonna 2020 tarpeen tehdä.
4. Sovi ennakollinen keskustelu veroviranomaisen kanssa yhteisen näkemyksen sopimiseksi tarvittavista poikkeuksista.

KPMG:n veroasiantuntijat ovat valmiita avustamaan kaikissa yllämainituissa vaiheissa.