close
Share with your friends

Ensitunnelmia koronan vaikutuksista rakennus- ja kiinteistöalaan

Miten korona vaikuttaa rakennus- ja kiinteistöalaan?

Koronasta johtuen markkinatilanne on hyvin haavoittuva myös rakennus- ja kiinteistöalan kannalta. Kehittyvän kassakriisin riski on olennainen ja siihen kannattaa varautua mahdollisimman hyvin.

teemu haataja

Sector Head of Real Estate and Construction, Director

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

On hyvin oletettavaa, että kuluttajat lykkäävät yleisen epävarmuuden vallitessa asunnonhankintapäätöksiään. Työvoiman ja materiaalien saatavuuden suhteen ei vielä ole ollut havaittavissa suuria häiriöitä, mutta riski on ilmeinen. Kansallisten viranomaisten / EU-komission näkemykset ja ohjeistukset EU:n sisäisen pendelöinnin osalta ovat vielä ristiriitaisia, vaikuttaen suurelta osin ulkomaisesta työvoimasta riippuvaisten rakennustyömaiden työvoiman saatavuuteen. Lisäksi esim. koronan runtelemasta Pohjois-Italiasta toimitetaan Suomeen kylpyhuonemoduuleita ja muita rakennusmateriaaleja. Tämän kaltaiset tekijät voi laukaista suorituskyvyttömyystilanteita ja tarpeen neuvotella force majeure -tyyppisten ehtojen soveltamisesta. Tilanne on erityisen haavoittuva muutamille isomman kokoluokan markkinatoimijoille, jotka ajautuivat taloudellisiin hankaluuksiin jo ennen koronan puhkeamista. 

Millaiset vaikutukset ovat kiinteistösijoitusalaan?

Kiinteistösijoittajat ovat lähtökohtaisesti suhteellisen hyvin suojassa tilanteelta vuokrasopimusklausuulien osalta, mutta poikkeuksia toki löytyy kiinteistötyypeistä riippuen. Merkittävästi ”osumaa” ottaneilla vähittäiskaupan, ravintola-  ja majoitusalan toimijoilla konkurssiriskit kasvavat ja monilla ko. toimijoilla vuokrat ovat ainakin osittain liikevaihtosidonnaisia. Rajoitustoimenpiteiden purressa tämä tauti saattaa tarttua myös muihin toimialoihin. Kiinteistösijoitusala on kuitenkin pääsääntöisesti defensiivinen. Normaalit vuokralaisten suhdannevaihtelut eivät tyypillisesti juuri vaikuta vuokranantajiin, tai vaikutukset tulevat viiveellä. Nykytilanteessa vakavaraisten vuokralaisten arvo ja merkitys nousee entuudestaan turvasataman kaltaisena sijoituksena. Hyvistä vuokralaisista kannattaa pitää nyt huolta, vaikka siihen ei välttämättä sopimukset pakottaisikaan. 

Monien kiinteistösijoittajien likviditeettitilanne on ollut erinomainen juuri ennen koronan puhkeamista, vaikka joukkoon mahtuu hyvin erilaisia toimijoita. Lyhytaikaiset ostajan markkinat myymättä jäävien asuntojen osalta avautunevat vakavaraisille sijoittajille. Rahoitusmarkkinan tilannetta kannattaa kuitenkin seurata tarkasti. Nyt pääomia allokoituu turvasatamiin, jollaisina voivat toimia myös core-kiinteistösijoitukset. Markkinaturbulenssin laannuttua kiinteistösijoitusten suhteellinen houkuttelevuus tulee kuitenkin todennäköisesti sijoittajien silmissä laskemaan verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen. Kriisistä kärsivien sijoitusten vakuusarvot laskevat ja sitä kautta uuden velkarahan saatavuus voi vaarantua. Lähitulevaisuus kertoo, aiheuttaako tämä myyntipainetta rohkeasti velkavipua hyödyntäneille. Korkotason yleisestä noususta ei ole mitään viitteitä.

Ruotsin entisen pääministerin Göran Perssonin kuuluisat sanat ”den som är satt i skuld är icke fri”, voivat jälleen osoittautua todeksi, kuten myös se, että tulevaisuutta on erityisen vaikea ennustaa. Emme ole nimittäin lähimainkaan nähneet vielä kaikkea, miten koronasta aiheutuvat rajoittamistoimenpiteet tulevat vaikuttamaan talouteen ja kuinka pitkään.

Keskustelemme mieluusti aiheesta lisää!

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö