close
Share with your friends

OECD linjasi BEPS 2.0 -hankkeen suuntaviivoja

BEPS 2.0 – OECD määritti hankkeen seuraavia askelia

Teollistuneiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n jäsenmaiden, G20-maiden sekä muiden osallistujamaiden erityinen BEPS-hankkeeseen liittyvä yhteistoimintaryhmä Inclusive Framework om määrittänyt BEPS 2.0-hankkeen I-pilarin ja siihen liittyvien uusien tulonallokaatio- ja nexus-säännösten suuntaviivat.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Teollistuneiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n jäsenmaiden, G20-maiden sekä muiden osallistujamaiden erityinen BEPS-hankkeeseen liittyvä yhteistoimintaryhmä Inclusive Framework kokoontui 29. ja 30. tammikuuta määrittämään BEPS 2.0 -hankkeen I-pilarin ja siihen liittyvien uusien tulonallokaatio- ja nexus-säännösten suuntaviivat.

Lokakuussa OECD:n sihteeristö julkaisi edellisen päivityksen BEPS 2.0 -projektin etenemisestä ja esitteli silloin ns. Unified Approach -lähestymistavan nopeuttaakseen konsensuksen löytämistä maiden kesken I-pilarin tulonallokaatio- ja nexus-kysymyksissä.

Tässä OECD:n sihteeristön esityksessä soveltamisalaa kavennettiin aikaisemmasta, toukokuussa esitellystä lähestymistavasta, koskemaan pitkälle digitalisoituneita liiketoimintamalleja ja kuluttajaliiketoimintaa (sis. myös kuluttajatuotteiden myynnin).

Lisäksi esityksen mukaan uusien nexus-sääntöjen perusteella valtiolle voisi syntyä verotusoikeus myyntien perusteella ilman perinteistä fyysistä läsnäoloa markkina-alueella. Globaalit tulonallokaatioperiaatteet puolestaan rakentuivat tässä esityksessä osittain sekä markkinaehtoperiaatteen että uusien kaavamaisten periaatteiden pohjalle.

Noudattaa pitkälti syksyn Unified Approachia

Nyt hyväksytty lähestymistapa noudattaa pitkälti Unified Approach -esitystä tietyin täsmennyksin.

Uudet tulonallokaatiosäännöt rajoittuisivat lähestymistavassa syksyn esityksen mukaisesti vain automatisoituihin digitaalisiin palveluihin (esim. netin hakuselaimet, sosiaalisen median alustat, nettissä pelattavat pelit ja digitaalinen mainonta) ja kuluttajaliiketoimintaan (sis. kuluttajatuotteiden myynti suoraan tai kolmansien osapuolten kautta kuluttajille sekä palveluiden myynti kuluttajille).

Kuluttajaliiketoiminnan määritelmää tarkennettiin hieman aikaisemmasta ja kuluttajatuotteet määriteltiin tuotteiksi, joita yleisesti myydään kuluttajille. Uusien säännösten piiriin kuuluisi myös rojaltituotot kuluttajatuotteisiin liittyvien tavaramerkkien ja brändien lisensoinnista.

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden kuulumisesta uusien säännösten piiriin ei vielä ratkaistu, mutta näiden yhtiöiden kuuluminen soveltamisalaan ratkaistaneen tämän vuoden aikana. 

Tulonallokointisäännökset luokiteltiin kolmeen osaan

OECD on syksyn ehdotuksen tapaan jakanut tulonallokaatiosäännökset A-, B- ja C-kohtiin. Kohdan A määrittämä summa perustuisi kaavamaiseen lähestymistapaan ja siinä jaetaan konsernin globaaleja tuottoja eri markkinavaltioihin. A-summan määritelmä sisältäisi myös uudet nexus-säännöt, jolloin konsernille voi syntyä verovelvollisuus markkinointivaltioon ilman fyysistä läsnäoloa.

A-summan määrittely ja valtioiden uuden verotusoikeuden syntyminen sisältää lukuisia erilaisia euromääräisiä raja-arvoja (esim. konsernin koko, myyntivolyymit tietyille markkinoille, liiketoiminnan tuottotaso), joita OECD tulee määrittämään kuluvan vuoden aikana.

B-kohdan mukainen summa määriteltäisiin markkinaehtoperiaateeseen pohjautuva verotettavan tulon allokaatiosääntö tilanteeseen, jossa konsernilla on valtiossa jo olemassa oleva kiinteä toimipaikka tai myynti- ja markkinointiyhtiö. Jatkuvien kansainvälisten veroriitojen välttämiseksi vähäriskiselle jakelutoiminnalle määritettäisiin kiinteä tuottotaso, joka voisi kuitenkin vaihdella alueittain ja toimialoittain.

B-summan mukaisia myynti- ja markkinointitoimintoja ei vielä määritelty. Niiden määrittely sekä kiinteän tuottotason määrittämisen periaatteet ratkaistaan myös vuoden 2020 aikana.

C- kohdan summa liittyy kiinteästi kohdan B-summaan ja nojaa myös vahvasti markkinaehtoperiaatteelle. C-summalla on tarkoitus kompensoida kaikki perusmyynti- ja markkinointitoimintojen (kompensoitu B-osalla) ylittävät toiminnot. 

Loputkin yksityiskohdat sovittaneen tämän vuoden aikana

Raportissa tiedostetaan, että uusi tulonallokaatiojärjestelmä vaatii toimivammat riitojenratkaisumenetelmät kuin nykyjärjestelmät tarjoavat. Erityisesti kiistoja voi syntyä A-summan jaosta eri valtioiden kesken sekä A- ja C-osien summien osittaisesta mahdollisesta päällekkäisyydestä. Osana tulonallokaatiosäännöksiä kehitetään myös niihin liittyviä uusia riitojenratkaisuprosesseja.

OECD:n uusin raportti täsmentää vain hieman syksyllä eristettyä Unified Approach -lähestymistapaa ja uusien tulonallokaatiosäännöksien useimmat yksityiskohdat ovat vielä täysin auki.

Inclusive Frameworkin toimintaan osallistuvat valtiot ovat kuitenkin erittäin vahvasti sitoutuneet siihen, että vuoden 2020 päätteeksi kaikki uusien tulonallokaatioperiaatteiden yksityiskohdat on sovittu ja välttämätön globaali ja paikallinen implementointityö voidaan aloittaa. 

Lisätietoja:

Sanna Laaksonen

+358 20 760 3417

etunimi.sukunimi@kpmg.fi 

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö