Keskity whistleblower-direktiivin olennaisiin kysymyksiin

Tunnista keskeiset kehityskohteet ja rakenna vaatimukset täyttävä ilmoituskanavapalvelu avullamme.

Tunnista keskeiset kehityskohteet ja rakenna vaatimukset täyttävä ilmoituskanavapalvelu.

Whistleblower-direktiivi tekee joulukuussa 2021 epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan ja -prosessin pakolliseksi. Hallituksen esitys ilmoittajan suojelusta on valmistelussa. 

Direktiivi koskee sekä julkista sektoria että yritystoimintaa. Vaatimusten toteuttaminen edellyttää organisaatioilta uudistumista ja sisäisten prosessien kriittistä uudelleenarviointia ja kehittämistä. 

Huomattavin merkitys uudistuksella tulee olemaan suuryrityksille, joiden compliance-menettelyiden on oltava ajan tasalla. Globaali toimintaympäristö ja kulttuurierot organisaation eri puolilla tuovat lisää haastetta johtamisjärjestelmään ja compliance-kulttuuriin. 

Vilpillinen menettely julkisissa kilpailutuksissa, laittomat kartellit, hankinnat lähipiiristä tai riittävien kontrollien puute esimerkiksi hyväksymisketjuissa tai rahansiirroissa voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Ne näkyvät myös yrityksen arvon laskuna.

Tarjoamme whistleblower-direktiivin vaatimukset täyttävän ilmoituskanavapalvelun ulkoistettuna kokonaisratkaisuna.

whistleblower-direktiivin olennaiset kysymykset

Väärinkäytösepäilyihin ja -väitteisiin reagoiminen on äärimmäisen tärkeää. Väärinkäytösten estäminen ja aikainen havaitseminen tuottaa yrityksille taloudellista hyötyä. Toisaalta hyvän maineen saama kolaus voi aiheuttaa nopeasti suuria tappioita.

Organisaatioiden kannattaa valmistautua direktiiviin tunnistamalla oman toimintansa kannalta keskeisimmät kehityskohteet. On myös varmistettava, että toimintaprosessit ovat vaatimusten mukaisia. 

Viisi keskeistä kysymystä whistleblower-direktiivistä

1. Miten organisaation tulisi valmistautua uuteen whistleblower-direktiiviin?

Valmistautuminen lähtee siitä, että tärkeimmät direktiivin vaatimat kehityskohteet tunnistetaan ja varmistetaan se, että ilmiantokanavien laatuvaatimukset täyttyvät. 

2. Mitkä ovat organisaation keskeisimmät kehityskohteet?

Keskeisten kehityskohteiden tunnistaminen vaatii systemaattista ja järjestelmällistä toimintojen läpinkäyntiä. Hyödynnämme läpikäynnissä Gap Analysis -työkaluamme, minkä avulla tunnistamme organisaation toiminnan kannalta keskeisimmät kehityskohteet.

3. Suojellaanko väärinkäytösten ilmoittajaa uskottavasti?

Direktiivin tavoitteena on vahvistaa väärinkäytösten ilmoittajan suojelua. Riippumattomana toimijana KPMG suojaa väärinkäytöksen paljastavaa henkilöä direktiivien vaatimusten mukaisesti.

4. Mitä toimenpiteitä ilmianto edellyttää ja milloin?

Ilmoituksen tai ilmiannon edellyttämät toimenpiteet on tärkeää mitoittaa oikein. EU-direktiivin mukainen palvelumme opastaa ja tukee organisaatioita toimimaan lakien ja vaatimusten mukaisesti.

5. Onko organisaatiossa kokemusta tutkivan työn menetelmistä? Dokumentoidaanko selvitystyö riittävän hyvin mahdollisen poliisitutkinnan tai oikeustoimien varalta?

Whistleblowing-palvelumme ja maailmanlaajuinen väärinkäytösten ennaltaehkäisyn asiantuntijaverkostomme tekevät tutkinnan asianmukaisilla menetelmillä, jolloin tutkinnan tuloksia voidaan hyödyntää myös mahdollisissa poliisitutkinnoissa tai oikeustoimissa. 

Miten KPMG voi auttaa?