close
Share with your friends

Liukuvan työajan periaatteet muuttuivat vuoden alussa

Liukuvan työajan periaatteisiin muutoksia

Työnantaja ja työntekijä ovat tammikuun alusta lähtien voineet sopia liukuvan työajan järjestelyistä entistä laajemmin. Päivittäinen liukuma-aika on kasvanut kolmesta neljään tuntiin, ja liukuma on mahdollista myös iltaisin.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Harvan työn tekeminen kannattaa sitoa tiukkoihin kellonaikoihin. Liukuva työaika on työajan järjestely, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa sovituissa rajoissa päättää, milloin päivittäisen työnsä tekee. Parhaimmillaan liukuva työaikajärjestely helpottaa työntekijän työelämän ja vapaa-ajan yhdistämistä. Se luo mahdollisuuden sijoittaa työaika sekä tehdä ja teettää työtä tarkoituksenmukaisella tavalla vaihtuvissa tilanteissa.

Uusi, tammikuun alussa 2020 voiman tullut työaikalaki asettaa liukuvasta työajasta sopimiselle selkeät reunaehdot, mutta lisää entisestään työntekijän ja työnantajan välistä päivittäistä joustomahdollisuutta. 

Mikä muuttuu?

Liukuvat työajat olivat mahdollisia edellisenkin työaikalain aikana. Uudessa laissa on kuitenkin lisätty liukuvaan työaikaan liittyviä mahdollisuuksia. 

Päivittäinen liukuma-aika kasvaa aiemmasta kolmesta tunnista neljään, ja liukuma voidaan sijoittaa myös ilta-aikaan. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Seurantajakson päättyessä ylitysten enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten enimmäismäärä 20 tuntia.

Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että työntekijän työajan ylistysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. 

Liukuva työaika perustuu sopimukseen

Liukuvasta työajasta tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä, mieluiten kirjallisesti. Näin molemmat osapuolet voivat jälkikäteen osoittaa, että liukuvaa työaikaa on sovellettu sekä tarkastaa sopimuksen sisällön. Osapuolet voivat sopia liukuvaa työaikaa koskevista ehdoista vapaasti, kunhan työaikalain tai työehtosopimuksen asettamat vähimmäisehdot täyttyvät. 

Liukuvaa työaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja liukuma-ajan sijoittamisesta, lepoaikojen sijoittamisesta ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. 

On myös mahdollista sopia niin sanotusta tasoittumisjaksosta. Ennen sen päättymistä työntekijä käyttää plussasaldonsa pois tai vastaavasti tekee pidempää päivää miinussaldon korvaamiseksi. Tasoittumisjakson lopussa saldo nollataan. Lisäksi voidaan sopia muun muassa työaikasaldon käsittelystä työsuhteen päättyessä.

Liukuvan työaikajärjestelmän voimassaolo

Osapuolet voivat yhdessä sopia liukuvaa työaikaa koskevan sopimuksen voimassaolosta, jolloin liukuva työaikajärjestelmä on mahdollista ottaa aluksi käyttöön vain kokeilujaksoksi. Useimmiten liukuvaa työaikaa koskeva sopimus on kuitenkin voimassa toistaiseksi. Tällöin sopimus on irtisanottavissa päättymään työajan seurantajakson päättyessä. Vuotta pidempi määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä kuten toistaiseksi tehty sopimuskin.

Liukuvassa työaikajärjestelmässä tärkeää on sopia siihen liittyvistä järjestelyistä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Työoikeuden asiantuntijamme auttavat mielellään räätälöimään sopivan liukuvan työaikajärjestelmän yrityksellenne ja avustamaan sovittaessa järjestelmälle keskeisistä asioista.

Lue tiimimme muut työaikalakiartikkelit täältä.

Lisätietoja:

Anu Vormisto

+358 20 760 3917

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

© 2020 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved.


For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://home.kpmg/governance

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö