close
Share with your friends

Näin toteutetaan kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus

Näin toteutetaan kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus

Kilpailulain kilpailuneutraliteettisäännösten uusi säännös kirjanpidon eriyttämisestä tulee voimaan tammikuun 2020 alussa. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä sekä tehostaa valvontaa ja parantaa valvonnan edellytyksiä.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kilpailuneutraliteettia suojataan kilpailulailla ja muun muassa kuntalain markkinoilla toimimista koskevilla säännöksillä. Sääntelyn tavoitteena on turvata tasapuoliset kilpailunedellytykset julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.

Kilpailulain kilpailuneutraliteettisäännöksiin lisätään uusi säännös kirjanpidon eriyttämisestä (30 d §). Säännös tulee voimaan 1. tammikuuta 2020.

Sääntelyn tavoitteena on luoda edellytyksiä elinkeinotoiminnan kannattavuuden ja hinnoittelun kustannusperusteisuuden varmistamiseen julkisen elinkeinotoiminnan sisäisessä päätöksenteossa. Se pyrkii myös tehostamaan kilpailuneutraliteetin valvontaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston saadessa kirjanpitoon ja kustannuslaskentaan perustuvaa tietoa. Tavoitteena on myös varmistua hintojen markkinaehtoisuudesta ja ehkäistä muun muassa ristiinsubventointia organisaatioiden sisällä.

Mitä muistaa eriyttämistä suunniteltaessa?

Sääntelyn myötä muun muassa kunnille ja kuntayhtymille tulee velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa eri toiminnoistaan, kun ne harjoittavat sekä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa toimintaa että muuta toimintaa. Vastaavasti jos esimerkiksi kunta harjoittaa yhtiömuodossa kilpailutilanteessa markkinoilla olevaa toimintaa ja samassa yhtiössä muuta toimintaa, on yhtiön puolestaan noudatettava kirjanpidon eriyttämisvaatimusta. Kirjanpidon eriyttäminen tulisi tehdä yksikkökohtaisesti eli erikseen jokaisen sellaisen yksikön osalta, jolla on kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa.

Käytännössä eriyttämisellä tarkoitetaan liiketoiminnan tulojen ja menojen sekä varojen ja pääomien pitämistä erillään kunnan kirjanpidossa siten, että liiketoiminnalle voidaan laatia tuloslaskelma ja tase. Liiketoiminnan eriyttäminen kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä voidaan tehdä kirjanpidollisesti tai laskennallisesti.

Miten KPMG voi auttaa?

KPMG tuntee kirjanpidon eriyttämiseen liittyvät yksityiskohdat ja julkishallinnon toimintaympäristön. Voimme avustaa organisaatiotanne muun muassa seuraavien kysymysten kanssa:

  • Milloin kirjanpito tulee eriyttää? Tuleeko esimerkiksi kuntalain 126 §:n tai 127 §:n mukaisesta toiminnasta pitää erillistä kirjanpitoa?
  • Mitä yksikkökohtainen eriyttäminen tarkoittaa? Entä miten 40 000 euron alarajaa tulee soveltaa? 
  • Miten eriyttämisvelvollisuus suhteutuu in-house-sääntelyyn?
  • Milloin toiminta tulisi mahdollisesti organisoida uudelleen, jotta eriyttämisestä voidaan huolehtia?
  • Tarvittaessa avustamme eriyttämisen edellyttämän talousprosessin muutossuunnitelman tekemisessä ja muutostarpeiden vaatimien käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa.

 

Lisätietoja:

Pirkka Saarinen

+358 20 760 3820

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö