close
Share with your friends

Kotihoidon kehittämiseksi tarvitaan palvelustrategioiden lisäksi henkilöstökokemuksen vahvistamista

Kotihoidon haasteiden ratkaisemiseen palvelustrategia.

Kotihoidon haasteet liittyvät keskeisesti palvelujen laatuun ja saatavuuteen, henkilöstön kuormittuneisuuteen sekä osaajapulaan.

Lisätietoja

Virpi Sillanpää

Organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen asiantuntija, Senior Manager

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Ratkaisuja näihin on etsitty niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Hallitusohjelmassa yhtenä tavoitteena on ikäystävällisyyden edistäminen lisäämällä ja vahvistamalla resursseja sekä uudistamalla palvelujen toteuttamisen tapoja. Edellä mainittujen näkökulmien lisäksi on hyvä pohtia henkilöstökokemuksen ja johtamisen merkitystä haasteiden ratkaisemisessa.  

 

Kehittämisen lähtökohtina asiakas-ja henkilöstökokemus sekä tuottavuus ja vaikuttavuus

KPMG:n toteuttamissa hankkeissa kotihoidon haasteita on lähdetty ratkaisemaan neljästä eri tulokulmasta – asiakaskokemuksen, henkilöstökokemuksen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden vahvistamisen kautta. Asiakaskokemuksen osalta keskeisiä teemoja ovat olleet palvelukokonaisuuden rakentaminen asiakastarpeen pohjalta, palveluketjujen sujuvuus sekä hoitoon osallistuvien toimijoiden yhteisen työn kehittäminen. Tuottavuuden osalta on keskitytty tarkastelemaan kotihoitoon ohjautumisen kriteereitä, palveluprosessien yhdyspintojen toimivuutta, resurssien optimaalista käyttöä sekä eri palvelustrategioita. Mitä tuotetaan itse ja mitä ostetaan ulkoa. Henkilöstökokemuksen vahvistamisessa keskeiseksi teemoiksi ovat nousseet johtamisen yhtenäisyys liittyen kotihoidon käytäntöihin, moniammatillisten tiimien rakentaminen, lähiesimiestyön tuki sekä kotihoidon kiinnostavuuden lisääminen työpaikkana. Lisäksi kotihoidon vaikuttavuutta on tarkasteltu niiden tekijöiden pohjalta, jotka turvaavat kotona asumisen ja asiakkaan toimintakyvyn mahdollisimman pitkään. 

Osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät sitoutumista yhteiseen tahtotilaan

Kotihoidon kehittämisprosessin kulmakiviä ovat kehittämisen nivominen strategisiin tavoitteisiin, henkilöstön vahva osallistaminen kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun sekä toimenpiteiden käytäntöön viennin varmistaminen. Yhteisen tahtotilan – vision, strategisten tavoitteiden ja palvelulupauksen - määrittely suuntaa kehittämistä. Tahtotilan pohjalta tehtävä toimenpiteiden ja mittareiden määrittäminen konkretisoi tekemistä käytäntöön. Olennaista kehittämisen vaikuttavuuden lisäämisessä on, että kehittämiseen osallistuu eri henkilöstöryhmät prosessin alusta asti - palvelulinjan ja kotihoidon johto, palvelujen päälliköt, kotihoitopäälliköt- ja ohjaajat sekä eri yhteistyötahot. 

Kehittämisen hyödyt näkyvät myös työnantajakuvan vahvistumisena

Kotihoidon kehittämisen hyödyt näkyvät parhaimmillaan henkilöstön vahvana sitoutumisena yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sekä parantuneena työmotivaationa. Asiakkaille kehittämisen hyöty näkyy laadukkaina, riittävinä ja yhdenvertaisina ja omaa toimintakykyä tukevina palveluina. Lisäksi palvelujen järjestäminen ja tuottaminen kustannustehokkaasti lisää tuottavuutta. Edellä mainitut tekijät yhdessä vahvistavat työnantajakuvaa ja vaikuttavat sitä kautta työntekijöiden saatavuuden paranemiseen. 

Miten KPMG voi auttaa?

KPMG:llä on vahva kokemus sosiaali-ja terveystoimialalta sekä ikäihmisten palvelujen kehittämisestä. Uskomme kehittämisessä asiakaslähtöisyyteen, yhteisen tilanne- ja tulevaisuuskuvan muodostamiseen sekä vaikuttavuuden aikaansaamiseen. 

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö