close
Share with your friends

Keskusverolautakunnalta väliyhteisölain tulkintaa koskeva rajaus

KVL:lta väliyhteisölain tulkintaa koskeva päätös

Suomalaisen osakeyhtiön kokonaan omistamaan luxemburgilaiseen sijoitusyhtiöön ei voitu soveltaa väliyhteisölain 3 §:n taloudellista toimintaa koskevaa poikkeussäännöstä. Päätös koski tilannetta, jossa sijoitusyhtiö harjoitti vain vähäistä toimintaa ilman omaa varsinaista henkilöstöä tai vakituisia toimitiloja.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Keskusverolautakunta (KVL) antoi 29. elokuuta 2019 väliyhteisölain (VYL) tulkintaa koskevan ennakkoratkaisun KVL 2019 N35. Asiassa oli kyse siitä, oliko suomalaisen osakeyhtiön X Oy kokonaan omistamaa sijoitusyhtiötä pidettävä VYL 2 §:ssä tarkoitettuna väliyhteisönä. Toinen ennakkoratkaisukysymys koski sitä, voitiinko sijoitusyhtiö Z S.à.r.l:iin soveltaa VYL 3 § 1 momentissa tarkoitettua taloudellista toimintaa koskevaa poikkeusta.

X Oy on Y-konsernin emoyhtiö, jonka liiketoiminta koostuu sijoitustoiminnasta, kiinteistöliiketoiminnasta sekä palveluiden tuottamisesta konserni- ja muille yhtiöille. F-suku omistaa valtaosan emoyhtiö X Oy:n osakekannasta. X Oy:n Luxemburgiin perustama sijoitusyhtiö Z S.à.r.l perustettiin pääasiallisesti sijoitustoiminnan maa- ja veroriskien hajauttamiseksi ja joustavuuden tuomiseksi kansainväliseen sijoitustoimintaan.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu

KVL totesi ratkaisussaan, että Z S.à.r.l on kokonaan X Oy:n omistuksessa VYL 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla. Lisäedellytyksenä sille, että ulkomaista yksikköä tulisi pitää väliyhteisönä, on VYL 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan se, että ulkomaisen yksikön verotuksen tosiasiallinen taso ulkomailla on alhaisempi kuin 3/5 Suomessa asuvan yhteisön verotuksen tasosta täällä.

Hakemusasiakirjojen mukaan Z S.à.r.l:n saamat osingot sekä omistusosuuksien luovutuksesta saatavat myyntivoitot voivat tietyin edellytyksin olla Luxemburgin paikallisen lainsäädännön mukaan vapautettu verosta, jolloin on mahdollista, että yksikön verotuksen tosiasiallinen taso jää alhaisemmaksi kuin 3/5 suomalaisen yhteisön verotuksen tasosta täällä. KVL totesi, että mikäli myös tämä edellytys tosiasiassa täyttyy, sijoitusyhtiötä on pidettävä VYL 2 §:ssä tarkoitettuna väliyhteisönä.

Lisäksi KVL arvioi, voitiinko taloudellista toimintaa koskevan VYL 3 §:n 1 momentin poikkeussääntöä soveltaa sijoitusyhtiö Z S.à.r.l:iin. Kyse oli siis siitä, katsottiinko luxemburgilaisen sijoitusyhtiön täyttävän VYL 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut taloudellisen toiminnan vaatimukset. Koska Z S.à.r.l:illa ei ole Luxemburgissa varsinaisia omia toimitiloja, kalustoa tai itsenäisesti yksikön päivittäistä toimintaa koskevia päätöksiä tekevää henkilöstöä, KVL katsoi, että VYL 3 §:n 1 ja 3 momentissa säädetyt edellytykset eivät kokonaisuutena arvioiden täyty, eikä sijoitusyhtiöön näin ollen voida soveltaa taloudellista toimintaa koskevaa poikkeussäännöstä.

Mitä ratkaisusta voi päätellä?

KVL:n ennakkoratkaisussa tehdään tärkeä tulkintarajaus, jonka mukaan ulkomaisen sijoitusyhtiön harjoittaessa vain vähäistä toimintaa ilman omaa varsinaista henkilöstöä tai vakituisia toimitiloja, sen ei katsota täyttävän VYL 3 §:ssä taloudelliselle toiminnalle asetettuja edellytyksiä. Rekisteröityä postiosoitetta ei pidetty riittävänä täyttämään tarpeellisten toimitilojen vaatimusta, eikä sijoitusyhtiön Luxemburgissa asuvia hallituksen jäseniä pidetty riittävinä täyttämään päätösvaltaisen henkilökunnan vaatimuksia.

Ennakkoratkaisusta ei kuitenkaan ole johdettavissa selkeitä oikeusohjeita siihen, millä edellytyksin VYL 3 §:n taloudellisen toiminnan poikkeussäännös mahdollisesti olisi voinut tulla sovellettavaksi. KVL totesi yhtäältä, että sijoitusyhtiöille voi sinänsä olla ominaista harjoittaa hyvin vähäistäkin toimintaa, mutta toisaalta avoimeksi jäi kuitenkin se, olisiko annettu ennakkoratkaisu ollut erilainen, jos sijoitusyhtiöllä olisi ollut Luxemburgissa vakituiset toimitilat ja työsuhteessa oleva päätösvaltainen henkilöstö.

Ennakkoratkaisusta ei ilmene, millaista substanssia ja aktiivisuutta sijoitusyhtiön tai muun samantyyppisen yhtiön (esim. holdingyhtiö) toiminnalta vaaditaan, jotta VYL 3 §:n taloudellisen toiminnan poikkeussäännös voisi tulla sovellettavaksi ja ulkomaista yksikköä ei sen myötä pidettäisi VYL 2 §:ssä tarkoitettuna väliyhteisönä.

Lisätietoja:

Jussi Järvinen

+358 20 760 3077

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Joel Kuorikoski

+358 50 570 7971

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö