close
Share with your friends

Voitto KKO:ssa ympäristöoikeusasiassa KPMG:n avustamana

Voitto KKO:ssa ympäristöoikeusasiassa KPMG:n avustamana

Korkein oikeus katsoi, että asuinkiinteistö ja lunastettu erillistila eivät muodostaneet yhtenäistä käyttöyksikköä. Lunastuksesta ei aiheutunut asuinkiinteistölle korvattavaa haittaa rantayhteyden menettämisen perusteella.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

KKO antoi 24. toukokuuta ennakkopäätöksen (KKO:2019:49) ympäristöoikeuden alalta. Päätös koski lunastuslakia ja erityisesti haitankorvauksen määräytymistä. KKO:ssa kysymys oli siitä, onko ranta-alueen lunastamisesta ja sitä kautta rantayhteyden menettämisestä aiheutunut korvattavaa haittaa samojen omistajatahojen asuinkiinteistöille.

Kunta sai asiassa osittaisen valitusluvan, joka koski lunastustoimikunnan hylkäämiä ja erimielisen maaoikeuden tuomitsemia haitankorvauksia. KPMG toimi asian KKO:ssa voittaneen kunnan asiamiehenä.

Mistä asiassa oli kyse?

Ennestään rakentamattomalta asemakaava-alueelta oli luovutettu määräaloja, jotka sisälsivät kaavan mukaisen rakennuspaikan ja siihen rajoittuvaa rantapuistoksi osoitettua aluetta. Lohkomisessa rakennuspaikasta ja puistoalueen osasta oli muodostettu eri kiinteistöt. Myöhemmin kunta lunasti puistoalueella sijaitsevat tilat.

Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastuskorvaus muodostuu kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksesta.

Haitankorvauksella tarkoitetaan pysyväisluonteista haittaa jäljelle jäävän omaisuuden käyttämiselle. Omaisuuden tulee muodostaa kokonaisuus, jonka osia käytetään toinen toistensa yhteydessä. Korvattavia voivat olla vain jäännöskiinteistön arvoa pysyvästi alentavat haitat.

KKO:n ratkaisu

KKO katsoi, että asuinkiinteistö ja lunastettu erillistila eivät muodostaneet yhtenäistä käyttöyksikköä ja että lunastuksesta ei aiheutunut asuinkiinteistölle korvattavaa haittaa rantayhteyden menettämisen perusteella. Lunastus kohdistui asuinkiinteistöstä erillisiin tiloihin. Rakennuspaikka ja puisto- ja vesialueet oli lohottu eri tiloiksi.

Maaoikeuden tuomitsemat uudet haitankorvaukset (480 000 euroa) poistettiin. KKO vapautti kunnan velvollisuudesta korvata em. haitankorvauksia saaneiden maaomistajien oikeudenkäyntikuluja maaoikeudessa ja maanomistajat velvoitettiin korvaamaan tarpeellisina ja kohtuullisina pidettävät kunnan oikeudenkäyntikulut KKO:ssa. 

Ennakkopäätöksen yleinen merkitys

Lunastuslainsäädäntö on vanhaa ja aukollista. Oikeuskäytäntö oli epäyhtenäistä ja eräässä toisessa lunastuskorvausriidassa maaoikeus päätyi KKO:n kanssa samalle kannalle.

Päätöksen yhteiskunnalliset vaikutukset koskevat kuntasektoria valtakunnallisesti.

Asemakaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Kunnilla on kaavoitettuna useita puistoalueita, joita ei ole hankittu kunnan omistukseen.

Haitankorvauksia koskevan tulkinnan laajentuminen olisi vaikeuttanut jo kaavoitettujen puistojen toteuttamista ja uusien alueiden kaavoittamista puistoksi kuntien taloudelliset voimavarat huomioon ottaen.

Korkeimman oikeuden päätöksen voit kokonaisuudessaan lukea täältä.

Lisätietoja

Annukka Lagerstam

p. +358 20 760 3825

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö