close
Share with your friends

Uusi työsopimuslaki – selkeyttäjä vai sekoittaja?

Uusi työsopimuslaki – selkeyttäjä vai sekoittaja?

Työsopimuslaki on muuttumassa ja jatkossa henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa on otettava huomioon myös työntekijöiden määrä. Uuteen lakimuutokseen liittyy kuitenkin paljon tulkinnanvaraisuuksia, jotka tuovat paineita työnantajille. Irtisanominen ei todellisuudessa radikaalisti helpotu.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Heinäkuun alussa astuu voimaan paljon huomiota saanut työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan säännöksen muutos. Sen myötä henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa tulee kokonaisarvioinnissa ottaa huomioon myös työntekijöiden määrä.

Moni muistaa varmasti säännöksen valmisteluvaiheessa käydyt, paikoin kiivaat keskustelut muutoksen puolesta ja vastaan. Alun perinhän Sipilän hallitus ehdotti henkilöperusteisen irtisanomisen kriteereiden keventämistä alle 20 henkilön, sittemmin alle 10 henkilön yrityksissä, mutta palkansaajajärjestöjen vastustuksen vuoksi tarkoista henkilömääristä luovuttiin.

Kuka määrittelee pienen työnantajan?

On ilmeistä, että tarkoista henkilömääristä luopuminen lisää oikeudellista epävarmuutta erityisesti muutoksen alkuvaiheessa, tosin hallituksen esityksenkin perusteella oli jo selvää selvää, että muutos koskee nimenomaan pieniä työnantajia. On kuitenkin hyvin tulkinnanvaraista, kuka on pieni työnantaja ja kuka ei. Tätä voi olla yksittäisen työnantajan hyvin vaikea arvioida.  Viime kädessä asian päättää tuomioistuin.

Muutoksen taustalla olevat syyt ovat sinänsä ymmärrettäviä. Työllistämiskynnystä tulee alentaa,  jos halutaan, että uusia työpaikkoja syntyy Suomeen. Eräs merkittävimmistä työllistämiskynnykseen vaikuttavista seikoista on se, kuinka helppoa - tai vaikeaa – työntekijän irtisanominen on. 

Yhtä tunnettua on myös se, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin -  ne ovat työllisyyden nostamisen tehokkain moottori. Siksi onkin perusteltua keskittyä luomaan työpaikkoja nimenomaan pk-sektorille.

Irtisanomisperusteet eivät juurikaan muutu

Lakimuutoksen taustavoimat liittyvät myös varsin voimakkaasti viime vuosina käytyyn alisuoriutumiskeskusteluun ja sitä myötä yhteiskunnassa vallitsevaan tehokkuusajattelun lisääntymiseen.

Erityisesti vain 1-2 työntekijän yrityksissä yrityksen menestys on usein yhtä suuri kuin sen heikoin lenkki.  Tällaisissa yrityksissä työntekijä, joka jatkuvasti rikkoo tai laiminlyö vakavalla tavalla työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan, voi jopa kaataa lupaavasti alkaneen yritystoiminnan. 

Näin pienen työnantajan mahdollisuudet siirtää tällainen työntekijä toisiin tehtäviin tai tarjota tehostettua yksilöllistä ohjausta ja koulutusta ovat usein hyvin rajalliset. Tällaisissa tapauksissa olisi työnantajan kannalta kohtuutonta, jos työntekijän irtisanominen olisi tehty erityisen vaikeaksi.

Uudella työsopimuslailla tulee olemaan pieni vaikutus työnantajien arkeen. Irtisanomisperusteen tulee edelleen olla asiallinen ja painava. Lakimuutos huomioi kuitenkin nyt pienten työnantajien olosuhteet hieman aiempaa paremmin. 

Kuitenkin vasta vuosien päästä voidaan riittävästi arvioida, mitä käytännön vaikutuksia lakimuutoksella on ollut. Tuomioistuimilla, erityisesti Korkeimmalla oikeudella, on keskeinen rooli siinä, minkälaiseksi lakimuutoksen tulkinta muodostuu. 

Lisätiedot:

Aki Laitinen, +358 40 867 8075

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö