close
Share with your friends

”Parikymmentä senttiä vain” - Konserniavustusten ja lopullisten tappioiden vero-ongelma ratkaistava

Konserniavustusten vero-ongelma ratkaistava

Tuoreessa hallitusohjelmassa on kansainvälisiä suomalaisyrityksiä miellyttäviäkin lakimuutosehdotuksia, mutta toimet konserniavustuksen ja lopullisten tappioiden vero-ongelman ratkaisemiseksi on aloitettava heti. Suomi lupaa osallistua jopa viidesosaan yrityksen epäonnistuneen kansainvälistymisen kustannuksista.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Maanantaina julkistetussa hallitusohjelmassa ehdotetaan tuloverotukseen muutoksia, joilla estetään kansainvälistä veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua. Osa ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista on kansainvälistä liiketoimintaa harjoittaville suomalaisille yrityksille erittäin myönteisiä. Suomen hallitus aikoo vihdoin saattaa kansallista verolainsäädäntöämme piirun verran nykyistä sisämarkkinakelpoisemmaksi EU- ja ETA-alueella.

Hallitusohjelmassa asiasta lausutaan seuraavasti: ”Uudistetaan konsernien tuloksentasausta koskevaa sääntelyä ja mahdollistetaan ulkomaisten tytäryhtiöiden niin kutsuttujen lopullisten tappioiden vähennyskelpoisuus.” 

Jo vuosien ajan suomalaisyrityksiä on hiertänyt valtioiden rajat ylittävä suomalaisten konsernien verotettavan tulon tasauksen puuttuminen. Ruotsissa verolainsäädäntö on saatettu aikapäiviä sitten EU- ja ETA-kelpoiseksi,  ja siksi ruotsalaisten konsernien veroasema kansainvälistymisessä onkin Suomea kilpailukykyisempi.

Komissio: Konserniavustusten verovähennyskelpoisuus kuntoon

KPMG on paraikaa hoitamassa muutamaa rajat ylittävien konserniavustusten ennakkoratkaisuasiaa (KVL 2019/09 ja KVL 2018/28). Keskusverolautakunta tai veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei ole ollut valmis hyväksymään rajat ylittävää konserniavustusta nykysääntelyn sisämarkkinavastaisuudesta huolimatta ja asioiden käsittely jatkuukin korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

EU:n komissio lähetti  7. maaliskuuta 2019 Suomelle virallisen ilmoituksen, jossa se pyysi Suomea muuttamaan kotimaisten sidosyritysten välisten konserniavustusten verovähennyskelpoisuutta koskevaa lainsäädäntöään.

Komissio katsoo, että Suomen konserniavustuslainsäädännössä on sallittava muissa EU- ja ETA-valtioissa kotipaikkaansa pitäville sidosyrityksille suoritettavien konserniavustusten verovähennyskelpoisuus siltä osin. kuin ne kattavat sidosyrityksille aiheutuvat lopulliset tappiot. Käsityksemme mukaan Suomi on vastauksessaan komissiolle myöntänyt, että konserniavustussääntelyä onkin muutettava. 

Moni suomalaisyritys menettänyt turhaan

Konserniavustuslainsäädännön muuttaminen on aikaavievää, turhauttavaa ja kallista: yksittäiset verovelvolliset riitelevät asiasta vuosikausia veroviranomaisissa ja tuomioistuimissa, ja viime kädessä kantelevat komissiolle. Suomen verolainsäädännön sisämarkkinakelpoisuus on tärkeä asia, sillä sen avulla vahvistetaan suomalaisten yritysten mahdollisuuksia ja uskallusta kansainvälistyä.

Lainsäädäntötoimiin on ryhdyttävä välittömästi konserniavustuksen ja lopullisten tappioiden vero-ongelman ratkaisemiseksi. Moni suomalainen yritys on menettänyt merkittävän taloudellisen edun, kun lainsäädäntömme on ollut rikki koko EU-ajan.

Yritysten taloudellinen riskinkantokyky paranee, kun veronsaaja Suomessa on valmis osallistumaan epäonnistuneiden kansainvälistymishankkeiden kustannuksiin. Käytännössä osakeyhtiöissä taloudellinen arvo on parhaimmillaan 20 senttiä jokaista 1 euroa kohti.

Lisätietoja:

Ari Engblom, +358 40 752 0056

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö