Ensivaikutelmia hallitusohjelman verolinjauksista - KPMG Finland
close
Share with your friends

Ensivaikutelmia hallitusohjelman verolinjauksista rakennus- ja kiinteistötoimialan kannalta

Ensivaikutelmia hallitusohjelman verolinjauksista

Mitä uusi hallitusohjelma tarkoittaa rakennus- ja kiinteistötoimialan kannalta?

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Uusi hallitusohjelma sisältää kiinnostavia avauksia asuintalovarausjärjestelmän muuttamisesta sekä uuden asunto-osuuskuntalain valmistelusta. Tuloverotuksen puolella merkittävimmät linjaukset liittyvät asunto- ja kiinteistösijoittamisen verotuksen kiristämisaikeisiin sekä osinkojen lähdeverotukseen. Hallituksen tavoitteena on lisäksi vauhdittaa infrainvestointeja ja siten samalla kestävää kehitystä. Ansiotulo- ja yritysverotukseen sekä kiinteistöverotukseen kaavaillut muutokset eivät sisällä suuria yllätyksiä.

Yleishavaintoja

Ansiotulojen verotus ei kiristy, mikä vaikuttaa selvältä neuvottelukompromissilta hallituspuolueiden vaalipuheisiin verrattuna. Hallitus aikoo toteuttaa lähinnä vain maltillisen tuloverojen kevennyksen kaikkein pienituloisimmille.

Asuntojen korkovähennysoikeus poistuu suunnitellusti hallituskauden aikana.

Yritysverotuksen osalta hallituksen keskeisenä tavoitteena on veropohjan tiivistäminen. Tämä tavoite kohdistuu lähinnä verosuunnittelukeinojen rajoittamiseen rajat ylittävissä omistusrakenteissa. Hallitusohjelmakirjaus noudattelee jo pitkään vallinnutta suuntausta kansainvälisessä yritysverotuksessa. Tiivis veropohja nähdään matalampien verokantojen mahdollistajana tulevaisuudessa.

Hallitusohjelma on pienyritysmyönteinen lupaamalla mm. arvonlisäverovelvollisuuden alarajan noston 15.000 euron tasolle, sekä joustoa ennakkoverojen maksuaikoihin.

Kiinteistöverotuksessa ei yllätyksiä

Kiinteistöverouudistusta koskevat linjaukset noudattavat pitkälti meneillään olevaa lakiuudistusta, jonka tavoitteena on oikaista kiinteistöjen verotusarvoja heijastamaan paremmin niiden todellisia markkina-arvoja. Odotettavissa on siis korotuksia kasvavien kaupunkiseutujen kiinteistöveroihin ja laskua taantuvien paikkakuntien kiinteistöveroihin. Uudistuksella pyritään välttämään kohtuuttomat muutokset veron määrään. Merituulivoimaloiden kiinteistövero alenee.

Asuintalovarausjärjestelmä muuttuu

Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus asuintalovarausjärjestelmän veroneutraalista muuttamisesta siten, että se edistäisi asunto-osakeyhtiöiden varautumista välttämättömiin ja erityisesti vähäpäästöisyyttä tukeviin korjauksiin. Kirjauksen ajatuslogiikka jää ainakin meille hieman avoimeksi, mutta aiheesta kuulunee jatkossa lisätietoja.

Asunto- ja kiinteistösijoittamisen verotuksen kiristysaihioita

Tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta. Hallitusohjelmassa perusteluna todetaan, että osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin. Perustelu on kritiikille altis. Ei tarvitse mainita kuin pankkien ja rakennusyhtiöiden rahoituskäytännöt, joissa ei yleensä nähdä lähellekään 80 prosentin velka-asteita. Samaa asiaa koskevat vireillä olevat muut lainsäädäntöpohdinnat, sekä erityisesti verotuksen kannalta sijoittajien ja sijoitusmuotojen neutraalisuus. Unohtaa ei voida myöskään jo verraten korkealle kohonnutta yksityishenkilöiden pääomatulojen verotusta. Palaamme tarkemmin tähän teemaan.

Hallituksen huomion kohteena ovat myös ulkomaiset kiinteistösijoittajat. Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää vuoteen 2022 mennessä mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa. Kysymys on kansainvälisen verojärjestelmän vastavuoroisuudesta: sen minkä Suomi voittaa, Suomi toisaalta todennäköisesti häviää.

Infrainvestoinnit vauhdittuvat ja tukevat kestävää kehitystä

Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa mittavia infrainvestointeja, jotka nielevät miljardeja. Nykyisen hallituksen rahkeet eivät tähän kuitenkaan kokonaisuudessaan riitä, vaan tämä on tulevien vuosikymmenten hanke. Infrainvestointien luonnollinen vastapaino on oletus, että nämä investoinnin tukevat, paitsi kestävää kehitystä, niin myös julkisen liikenteen käyttöä. Tällä on välittömiä vaikutuksia, mihin infra- ja rakennusalan investoinnit kohdentuvat.

Radikaalina seikkana hallitusohjelmassa nostetaan esille, että säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.

Osinkojen lähdeverotus

Osinkojen kansainvälinen lähdeverotus on viimeaikojen keskeisiä verotuksen haasteita. Asian mittasuhteita kuvaa se, että ulkomaisten osingonsaajien verotuksesta säädetään vajaassa kymmenessä lähdeverolain pykälässä ja asiaa koskevia verotuksen ennakkoratkaisuja ja oikeuden päätöksiä on kymmeniä. Paitsi, että kyse on vaikeasta kokonaisuudesta, tähän liittyy myös tämän hetken merkittävimmät veroriidat. 

Nykyinen ulkomaisten tahojen saamien osinkojen verotus on yksinkertaisesti aikansa elänyt. Nyt on kokonaisuusuudistuksen paikka. Hallitusohjelman mukaan Hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen (ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen) saamille osingoille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä. Selvittämisen aihetta on. Eri asia on, minkälaiseen lopputulokseen päädytään. 

Onko asunto-osuuskuntamalli ratkaisu asumisen kalleuteen?

Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus osuuskunta-asumisen lainsäädännön valmistelusta. Tavoitteena on luoda uusi juridinen viitekehys kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kaikki uudet ajatukset kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi ovat erittäin tervetulleita. Uusi yhtiöoikeudellinen viitekehys ei kuitenkaan itsessään tuota säästöjä asukkaille. Olennaisinta lienee tässäkin tapauksessa millaisia hankkeita osuuskuntamuodossa tullaan toteuttamaan. Aihekokonaisuus on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja moniulotteinen.

Lisätietoja: 

Teemu Haataja 
p. 0207603525 

Timo Torkkel
p. 0207603370

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

Jätä tarjouspyyntö