close
Share with your friends

Uusi sijoitusrahastolaki ja keisarin uudet vaatteet

Uusi sijoitusrahastolaki ja keisarin uudet vaatteet

Uusi sijoitusrahastolaki astui voimaan 1. maaliskuuta. Lakiuudistuksen tavoitteena oli sääntelyn selkeys ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen. KPMG auttaa rahastoyhtiöitä vastaamaan uuden lain muutoksiin.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Uusi sijoitusrahastolaki astui voimaan 1. maaliskuuta. Lailla kumottiin vuonna 1999 alun perin annettu sijoitusrahastolaki. Keskeisinä vaikuttimina lakiuudistuksessa olivat erityisesti Euroopan unionin sijoitusrahastosääntelyn sijoitusrahastolakiin tuomat osittaismuutokset, joiden seurauksena laista on muodostunut pirstaleinen.

Sekä EU-sääntelyn että kansallisen lakiuudistuksentavoitteena on ollut kehittää UCITS-rahastoja kilpailukykyisemmäksi vastaamaan sekä globaaliin kilpailuun että sijoittajien muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi finanssiteknologian viimeaikainen kehitys ja sen tuomat uudet mahdollisuudet toiminnan järjestämisessä vaikuttavat lainsäädännön kehityssuuntiin. 

Mikä muuttui lain myötä?

Lakiuudistuksen yhteydessä purettiin erityisesti kansallista lisäsääntelyä suomalaisen sijoitusrahastotoiminnan kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Keskeisiä muutoksia olivat:

  • vuosittaisen rahasto-osuudenomistajien kokouksen poistaminen ja sen korvaaminen hallintorakenteella;
  • alarahastorakenteen salliminen;
  • arvonlaskennan oikeellisuuden laskennan vähentäminen kuudesta yhteen kertaan vuodessa;
  • osuustodistuksenantamisvelvollisuudesta luopuminen;
  • rahasto-osuuden omistajien vähimmäismäärän laskeminen 50:stä 30:een;
  • likviditeetinhallinnan parantaminen mahdollistamalla rahasto-osuuksien lunastamista ja toisaalta rahastoyhtiön oikeus pakkolunastukseen. 

Lakiteknisistä muutoksista suurin oli erikoissijoitusrahastoja koskevan sääntelyn siirtäminen lakiin vaihtoehtorahaston hoitajista. 

Lain uudistamista tulee jatkaa

Tehdyt muutokset ovat pääosin tervetulleita ja vähentävät sijoitusrahastotoiminnan byrokratiaa. Uudistukset ovat kuitenkin merkitykseltään vähäisiä suomalaisten rahastojen kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta.

Erityisenä puutteena lakiuudistuksessa on, ettei vaihtuvapääomaista yhtiömuotoista sijoittamista otettu yhteisen sijoittamisen muodoksi.  Vastaavanlainen sijoitusrahastomalli on käytössä muun muassa sijoitusrahastoja puoleensa vetävillä markkinoilla Irlannissa ja Luxemburgissa.  

Sijoitusrahastolainsäädäntöä uudistusta jatkettaessa täytyy turvata kotimainen kilpailukyky mutta myös suojata sijoittajaa. Säännellyn sijoitusrahaston määritelmän ulkopuolelle on muodostunut kirjava joukko yhtiömuotoisia sijoitusmuotoja, joita sijoitusrahastolain sijoittajansuojasäännökset eivät koske.

Esimerkkinä tällaisista voidaan mainita sijoittaminen osuuskuntarakenteen tai lunastusehtoisten osakkeiden kautta ilman arvopaperimarkkinalain esitteenlaatimisvelvoitetta. Sijoitusrahastolain uudistamistyötä on siis jatkettava suomalaisten sijoitusrahastojen kilpailukyvyn ja sijoittajansuojan turvaamiseksi.

Rahastoyhtiön on saatettava sijoitusrahaston säännöt vastaamaan uuden sijoitusrahastolain vaatimuksia 12 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. KPMG:n asiantuntijat auttavat mielellään niin sijoitusrahasto-, vaihtoehtorahasto- tai muiden yhteisen sijoittamisen muotojen toteuttamisessa. 

Lisätiedot

Eeva Laaksonen, +358 20 760 3533

Miia Saarinen, +358 20 760 3000

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö