close
Share with your friends
Tilintarkastusuudistus

Liiketoiminnan haasteet tilintarkastusyhteisössä

Liiketoiminnan haasteet tilintarkastusyhteisössä

Liiketoiminnan haasteet tilintarkastusyhteisössä

EU:n tilintarkastusuudistus asetti alan yritykset uudenlaisen labyrintin eteen: kilpailua lisättiin, mutta samalla to do -listalle tuli monia uusia mutkia, kuten pakkorotaatio ja uusia raportointivelvoitteita. 

Tilintarkastajien riippumattomuuden vahvistaminen, taloustietojen läpinäkyvyyden lisääminen ja alan kilpailun lisääminen. Luottamus, integriteetti ja tehokkuus. Kesällä 2016 voimaan tulleen listayhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä koskevan EU:n tilintarkastusuudistuksen tavoitteet ovat hyviä.

Niihin uudistus on osittain päässytkin, mutta sillä on ollut myös yllättäviä ja ennakoimatta jääneitä vaikutuksia. Uudistus on saanut isot tilintarkastusyhtiöt pohtimaan, miten kokonaisuus huomioiden, näille asiakkaille voidaan tarjota tilintarkastus- ja konsulttipalveluja. Lisäksi kansainväliset suuryritykset mielessä tehty uudistus tuo haasteita pienille yrityksille ja suomalaisille markkinoille.

KPMG:n toimitusjohtaja Kimmo Antonen on kuitenkin tyytyväinen siihen, että alan sääntelyä on käyty perusteellisesti läpi.

Tilintarkastusuudistus on aikansa lapsi

Paine finanssimaailman valvontaan kasvoi finanssikriisin aikana. Historiallisessa talouskurimuksessa kieppuva maailma selviäisi vain, jos luottamus palaisi pääomamarkkinoille, ajateltiin. Tuhoisan luottolaman uhka oli todellinen.

Kriisi laukaisi laskusuhdanteen. Valtioiden verotulot pienenivät, mikä nosti verosuunnittelun suurennuslasin alle. Poliittinen paine sääntelyn lisäämiseen ja hienosäätöön kasvoi EU-maissa. Yhä useampi alkoi kiinnittää huomiota siihen ristiriitaan, että yritykset ja rahoitusmaailma toimivat globaalisti, mutta sääntely oli kansallista. Antosen mukaan poliittinen paine oli osittain populististakin.

 

"Koska uudistus on tehty EU-tasolla ja globaalien suuryritysten näkökulmasta, ei se välttämättä toimi mutkattomasti Suomen kaltaisilla pienemmillä markkinoilla."

Pakollinen rotaatio isojen yritysten tilintarkastajille

Uudistuksen ytimessä on muun muassa tilintarkastusyhteisöjen pakollinen kierrättäminen kymmenen vuoden välein. Sama tilintarkastusyhteisö saa Suomessa jatkaa tehtävässään toiset kymmenen vuotta, mutta vain, jos tehtävä on kilpailutettu. Päävastuullinen tilintarkastaja on kuitenkin aina vaihdettava seitsemän vuoden välein. Suomessa suuret yhtiöt ovat kilpailuttaneet tilintarkastajaa aktiivisesti jo aiemminkin ja henkilöitä koskevia rotaatiosääntöjä on noudatettu jo aiemman sääntelyn perusteella. Antonen arvelee, että vaihtopakko saattaa väkisinkin johtaa asiantuntijapulaan.

Kiristyvien tilintarkastussääntöjen takia Suomen kaltaisilla pienillä markkinoilla on mahdollista, että saatavissa oleva osaaminen yksittäisillä asiakkailla ja uudistuksen ytimessä ollut kilpailu todellisuudessa heikkenevät tehostumisen sijaan. Tarjouskilpailuihin ei välttämättä löydy relevantteja osallistujia.

“Tästä voi pahimmillaan seurata, että yritysten pakollisissa rotaatioissa tarjoamassa onkin käytännössä vain yksi yritys”, Antonen arvelee. 

“Meillä KPMG:llä on loistavia, kokeneita ihmisiä ja osaamista eri toimialoilta, mutta silti ei ole poissuljettua, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarjota oikealla hetkellä järkeviä vaihtoehtoja. Isoissa maissa tilanne on tietysti toinen. Henkilövalinnoilla tässä liiketoiminnassa on edelleen valtava merkitys”.

Bisnestä ajaa katsomaan uudelta kantilta Antosen mukaan myös se, että KPMG:n yli 1400:lle eri alojen asiantuntijalle pitää tarjota töitä ja kehittymismahdollisuuksia. Luonnollisesti yritys haluaa myös kasvaa, jotta se pystyy jatkossakin työllistämään uusia ammattilaisia.

 

Lue juttu kokonaisuudessaan View -julkaisusta.