close
Share with your friends

Digi tuo hoidon kotiin

Digi tuo hoidon kotiin

Virtuaalisairaala 2.0 on HUS:n jättimäinen digitaalisten hoitopalveluiden kehittämishanke, joka on yllättänyt onnistumisillaan.

Virtuaalisairaala 2.0 on HUS:n jättimäinen digitaalisten hoitopalveluiden kehittämishanke.

Virtuaalisairaala 2.0 on HUS:n jättimäinen digitaalisten hoitopalveluiden kehittämishanke, joka on yllättänyt onnistumisillaan.

digi tuo hoidon kotiin

Laadukkaampaa hoitoa, lääkäreillä aikaa keskittyä olennaiseen, kustannussäästöjä sekä potilaalle parempi mieli. Virtuaalisairaala 2.0 on HUS:n jättimäinen digitaalisten hoitopalveluiden kehittämishanke, joka on yllättänyt onnistumisillaan. KPMG oli vahvasti mukana luotsaamassa terveyspalveluita tulevaisuuteen

Millainen on tulevai­suuden sairaala? Ehkä pienempi palvelukeskus, jonne tullaan käymään vain, kun on oikeasti tarvetta. Ei liian pitkiä jonoja, ei turhan kiireisiä lääkäreitä. Paikka, jossa otetaan aidosti ja henkilö­kohtaisesti vastaan. Kuulostaa liian hyvältä ollak­seen totta. Miten se voisi olla mahdollista?

Virtuaalisairaala 2.0 käynnistyi muutama vuosi sitten. Kyseessä on viiden suomalaisen yliopistollisen sairaanhoitopiirin yhteistyö­hanke, jossa on kehitetty erikois­sairaanhoidon palveluita digitaa­lisia ratkaisuja hyödyntämällä. HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on toiminut pro­jektin priimusmoottorina ja lisäksi mukana ovat olleet Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois- Savon sekä Varsinaissuomen sairaanhoitopiirit. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti puolet hankkeen 12 miljoonan euron budjetista.

Hankkeen näkyvin tuotos on ollut Terveyskylä.fi-palvelu. Siellä tarjotaan tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille sekä työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveyskylä.fi:ssä on myös 32 eri sairauksiin ja potilasryh­miin keskittyvää ”taloa”, kuten mielenterveystalo, diabetestalo, mies- ja naistalo sekä syöpätalo. Kullekin digihoitopolulle lähde­tään silloin, kun potilas on ensin saanut lähetteen. Mutta miksi tämä kaikki teh­tiin? 

Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee digitaalisia ratkaisuja

Väestö ikääntyy, ja väestöra­kenne muuttuu. Suomalaiselle terveydenhoidolle tämä tar­koittaa enemmän hoidettavia ja vähemmän maksajia. Ihmisten terveyden kannalta on myös ratkaisevan tärkeää siirtyä yhä enemmän ennaltaehkäise­vään hoitoon. Laatuakin voisi aina parantaa.

HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen lisää listaan muitakin haasteita: ”On paljon terveystietoa ja neuvoja, jotka eivät edelleenkään tavoita niitä tarvitsevia. Lisäksi on myös monia terveydenhuollon ongelmia, kuten ylipaino, joiden massiivisuus tekee mahdotto­maksi sen, että kaikkia asiakkaita voitaisiin hoitaa ainoastaan perin­teisillä kasvokkain kohtaamisilla.” Tarvitaan siis kustannuksiltaan tehokasta hoitoa, joka tavoittaa potilaat oikeasti ja parhaalla mah­dollisella tavalla – ja ihan koko Suomessa. 

Potilaiden näkökulma mukaan alusta asti

KPMG lähti vahvasti mukaan virtuaalisairaalan hoitopolkujen kehitystyöhön. KPMG ja HUS kartoittivat yhdessä virtuaalisai­raalan asiakkaalle ja palvelutuot­tajalle arvoa tuottavia tekijöitä eli arvoajureita. Keskeisenä kysy­myksenä oli, mikä kaikki digitaa­listen palvelujen myötä muuttuu.

”Lähdimme liikkeelle asia­kasnäkökulmasta ja hoitopolun kuvaamisesta. Katsoimme, mistä kaikista komponenteista hoito oikeasti koostuu”, kertoo Annika Tanttinen, Head of CDO Advisory and Technology Innovations KPMG:ltä. Tanttinen kertoo, että yksi oivalluksista kehitystyössä oli se, kuinka tärkeää on pystyä kasvat­tamaan potilaan kontrollin tun­netta omasta hoidosta ja omasta terveydentilasta.

”Kun potilas saapuu erikois­sairaanhoitoon, hän on usein todella huolestunut. Tunnetta voidaan helpottaa sillä, että hän saa ennakkoon kiihkotonta ja ammattimaista tietoa sekä koti­hoidon ohjeita digitaalisesti. Tämä yleensä helpottaa oloa välittö­mästi.”

Potilaan kontrollin tunne jatkuu läpi hoitopolun. Diagnoosin varmistuttua ja hoidon ollessa käynnissä potilas voi esimerkiksi hyödyntää oirenavigaattoria eli arvioida oireitaan nettipalvelun kautta ammattilaisen avustuk­sella. ”Hoitopolkujen kautta potilas voi seurata omaa hoitoaan ja tilaansa. Hän voi vaikka huomata, että elokuussa päätä särki kovaa, mutta syyskuussa tilanne olikin jo parempi”, Tanttinen toteaa. Hoitopolut tukevat myös esi­merkiksi leikkaukseen menossa olevia potilaita. 

Lue juttu kokonaisuudessaan View -julkaisusta.