Genomidata haastaa tietoturvan

Genomidata haastaa tietoturvan

Genomidatan hyödyntäminen voi olla seuraava lääketeollisuuden käännekohta.

Genomidatan hyödyntäminen voi olla seuraava lääketeollisuuden käännekohta.

Genomidatan – arkaluontoisen ja yksilöivän terveysdatan – hyödyntäminen voi olla lääketeollisuuden seuraava käännekohta. Tietoturva ja eettiset kysymykset nousevat haasteeksi.

KPMG:n tuore Driving value from genomics in life sciences -raportti käsittelee genomidatan mahdollisuuksia ja haasteita lääketeollisuudessa. Tietokoneiden suoritustehon voimakas kasvu sekä ”puettavan” teknologian, kuten matkapuhelimien, sykemittareiden ja aktiivisuusmittareiden, käytön yleistyminen on mahdollistanut pääsyn tähän arkaluontoiseen ja yksilöivään terveysdataan.

Raportin mukaan genomidatan potentiaali terveydenhuollossa ja erityisesti lääketeollisuudessa on valtava. Sen avulla voidaan nopeuttaa kliinistä tutkimusta ja lääkekehitystä, parantaa hoitotuloksia sekä vähentää kuluja.

Genomidata mahdollistaisi yksilöidyn hoidon ja pienille niche-ryhmille kohdistettujen lääkkeiden valmistamisen sen sijaan, että potilaita hoidettaisiin samoilla menetelmillä yhtenä massana. Kuitenkin suuret geenidatahankkeet ovat Suomessa vielä vähäisiä.

Suomen uniikki väestö on hyvä pohja tutkimukselle

 ―  Suomen väestö on kansainvälisesti hyvin uniikki, mikä mahdollistaa lääketutkimuksen toteuttamisen pienemmällä populaatiolla ja nopeammin. Osassa Suomen sairaanhoitopiirejä on jo harvinaisen hyvä valmius biodatan hyödyntämiseen tutkimuksessa, kommentoi Suomen KPMG:n teknologiajohdon neuvonantaja Pauli Wihuri.

— Toisaalta, koska Suomessa ei vielä kokonaisvaltaisesti ymmärretä biodatan todellista arvoa, investoinnit sen käytön järjestämiseen vaihtelevat.

Osassa Suomen sairaanhoitopiirejä on jo harvinaisen hyvä valmius biodatan hyödyntämiseen tutkimuksessa.

Genomidatan saatavuuden helpottuessa syntyy uusia toimintatapoja sen keräämiseen, varastointiin, analysointiin ja käyttöön. Haasteeksi nousevat yksityisyys, luotettavuus ja turvallisuus. Terveysdataa voidaan nykyään jakaa alan ammattilaisten ja muiden asianomaisten välillä, mikä nopeuttaa tuotekehitysprosessia.

Toisaalta, kuten kaikissa datakysymyksissä, tasapainottelu datan jakamisen myötä saavutettavien hyötyjen ja arkaluontoisen henkilökohtaisen datan tietoturvariskien välillä nousee keskeiseksi ongelmaksi. Huonossa tapauksessa lopputuloksena on hitaampi kliininen tutkimusprosessi, pienempi ROI ja kärsinyt maine.

— Terveyttä koskevien tietojen hyödyntäminen ja jakaminen tulee tapahtua sääntelyä noudattaen ja eettisesti. Emme halua tilanteita, joissa arkaluontoiset tiedot ovat vuotaneet vääriin käsiin tai että niitä käyttäen evätään henkilöiltä esimerkiksi hoitoja tai vakuutuksia, kommentoi Suomen KPMG:n teknologiakonsultoinnin palveluista vastaava Mika Laaksonen.

Terveyttä koskevien tietojen hyödyntämisen tulee tapahtua sääntelyä noudattaen ja eettisesti.

KPMG:n raportin mukaan avain genomidatan tehokkaaseen hallintaan on datastrategia, joka tukee lääketutkimusta ja -kehitystä sekä noudattaa tiukkaa säännöstelyä ja eettisiä standardeja. Kun sitten uusinta teknologiaa hyödynnetään isojen datavolyymien käsittelyssä ja syvän ymmärryksen luomisessa, on pohja onnistuneelle lääkekehittelylle valmis.

Viisi vaihetta genomidatan strategiseen hyödyntämiseen:

  1. Genomitiedon ja kliinisen datan standardointi sekä datan laadun ja luotettavuuden varmistaminen
  2. Analytiikkateknologian hyödyntäminen tutkimuksessa ja kliinisessä toiminnassa
  3. Viranomaissääntelyn ja datan suojaamisvaatimuksien ymmärtäminen sekä datan suojaaminen käytännössä
  4. Tietoaltaiden pääsyn dataan ja datansiirtojen järjestäminen joustavasti ja turvallisesti
  5. Tietoturvan järjestäminen ja organisointi tietovuotojen ja -varkauksien välttämiseksi

— Datan laadun varmistaminen on haastava tehtävä ja parhaiten siitä pitävät huolen potilaita palvelevat terveydenhuollon ammattilaiset. Datan luotettavuutta voidaan lisäksi varmentaa teknisillä toimenpiteillä, päättää Wihuri.

1000

Ota yhteyttä